SES:n jakamat palkinnot:
- Musiikintutkimuksen valtakunnallinen opinnäytetyöpalkinto (yhdessä Suomen musiikkitieteellisen seuran kanssa)
- Palkinnot etnomusikologisille julkaisuille (jäsenistölle)
Musiikintutkimuksen valtakunnallinen opinnäytetyöpalkinto
Kuulutus 2023
Seurat myöntävät 100 € suuruisen palkinnon työlle, joka on hyväksytty 1.1.–31.12.2022 välisenä aikana Suomessa yliopistolliseksi maisterintutkinnon opinnäytteeksi (kielenä joko kotimaiset kielet tai englanti) ja sen arvosana on vähintään magna cum laude tai 4, jos opinnäytetyöstä on annettu arvosana.
Opinnäytteen alaa ei ole etukäteen rajattu, mutta siinä tulee olla musiikintutkimuksellinen lähestymistapa eli:
- Työssä on oltava ainakin yhtenä keskeisenä teemana jokin musiikin kannalta merkittävä ilmiö, kohderyhmänä musiikin ammattilaiset tai harrastajat tai pohdintaa musiikista esteettisenä ja kulttuurisena käytäntönä. Lisäksi työn innovatiivisuus katsotaan eduksi: työn olisi hyvä tuoda uusia lähestymistapoja, metodologista kehittelyä, teoreettista oivallusta tai ilmiöitä musiikintutkimuksen piiriin.
- Työ voi edustaa myös taiteellista tutkimusta ja/tai sisältää muita kuin tekstimuotoisia osia, mutta sen tulee kuitenkin selkeästi liittyä musiikintutkimuksellisiin teemoihin.
Opinnäytetyö on jätettävä arvioitavaksi viimeistään 31.1.2023. On suositeltavaa, että työn lähettää graduntekijä itse. Mikäli lähettäjänä on jokin muu taho (esim. ohjaaja), on mukana oltava tekijän kirjallinen suostumus. Työt arvioi seurojen hallitusten jäsenistä koottava raati.
Opinnäytteet toimitetaan sähköisesti osoitteeseen mustut.gradupalkinto@gmail.com. Sähköpostiviestit kuitataan vastaanotetuiksi. HUOM! Älä lähetä em. osoitteeseen kysymyksiä tai muuta kirjeenvaihtoa. Se on tarkoitettu ainoastaan töiden lähettämistä varten. Lisätietoja palkinnosta ja osallistumisohjeista saa osoitteesta info@etnomusikologia.fi ja mts.toimisto@gmail.com.
Opinnäytetyön ohessa on toimitettava seuraavat tiedot:
- tekijän henkilö- ja yhteystiedot (kotiosoite, sähköposti ja puhelinnumero)
- maininta, mistä oppilaitoksesta työ on peräisin, kuka on työn ohjaaja, mikä on työn arvosana ja milloin se virallisesti hyväksyttiin
- tiivistelmä (1 sivu).
Palkinnon saajalle tiedotetaan tuloksesta huhtikuun 2023 puoliväliin mennessä.
Aiemmat palkinnot:
(myöntövuoden mukaan)
2022Ks. tiedote
Ks. tiedote
Juho Hänninen: ”The Four Stages of a DIY Career: The Life Courses and Careers of Youth Culture Practitioners from Lepakkoluola and the Helsinki Scene of the Early 1980s” (HY).
Ks. tiedote.
2019
Arttu Kuoppa: ”Recommended by Algorithm. Relevance, Affordances and Agency of Music Recommender Systems” (TaY)
Ks. tiedote.
2018
Simo Repo: ”Tuotesijoittelu 2010-luvun alun suomalaisessa populaarimusiikissa” (TY).
Ks. tiedote.
2017
Heikki Kokko: ”Puhelinlangat laulaa – Puhelinpalveluiden odotusmusiikki käyttömusiikkina” (TaY). Ks. tiedote.
2016
Jaakko Vastapuu: ”Ensimmäiset 30 millisekuntia – alukkeet ja niiden muokkaus populaarimusiikin miksauksessa 2010-luvulla” (TY). Ks. tiedote.
2015
Martti Laitinen: ”Uupumaton uurastus. Tarkastelu Ilmari Krohnin elämänvaiheista ja sävellystuotannosta kevääseen 1905 asti” (HY). Ks. tiedote.
Palkinnot etnomusikologisille julkaisuille
Suomen etnomusikologinen seura ry jakoi ensimmäiset julkaisupalkintonsa toukokuussa 2021. Koska palkinto sai tuolloin positiivisen vastaanoton, päätettiin palkitsemista jatkaa, joskin ilman rahapalkintoja. Nyt SES:n julkaisupalkinnot jaettiin toisen kerran ja palkittaviksi saattoi ehdottaa julkaisuja vuosilta 2021 ja 2022. Ehdotuksia tuli verrattain vähän (opiskelija-artikkelien kategoriassa ehdokkaita ei ollut lainkaan), mutta ne olivat sitäkin ansiokkaampia.
Seuran hallituksen keskuudestaan valitsemaan palkintoraatiin kuuluivat tutkijat Elina Niiranen (Itä-Suomen yliopisto), Elina Seye (Helsingin yliopisto) ja Elina Westinen (Jyväskylän yliopisto). Raati toivoo, että julkaisupalkinnot tekevät tunnetuksi ansiokkaita tutkimusjulkaisuja etnomusikologian alalla ja kannustavat siten musiikintutkijoita laadukkaaseen tutkimukseen ja monipuoliseen julkaisemiseen.
Palkintoraati päätti palkita seuraavat teokset:
Kirja
Antti-Ville Kärjä: The Popular and the Sacred in Music (Routledge 2021) https://www.taylorfrancis.com/books/oa-mono/10.4324/9781003183648/popular-sacred-music-antti-ville-kärjä
Antti-Ville Kärjän kirja käsittelee tapoja, joilla populaariin ja pyhään liittyvät käsitykset aktivoituvat ja politisoituvat musiikillisissa yhteyksissä. Hän antaa laajasti esimerkkejä useista musiikinlajeista ja niihin liittyvistä käytännöistä. Keskeistä on, ettei pyhän käsitettä rajoiteta vain uskontoihin liittyväksi määreeksi, vaan se ymmärretään laajemmin osana musiikkiin liitettyjä arvoja.
Teos tuo kiinnostavasti yhteen kirjallisuutta, jota ei ole aiemmin yleensä käsitelty samassa yhteydessä, ja kutoo laajan ideoiden ja kysymysten verkoston, jota Kärjä tarkastelee kiinnittäen huomionsa musiikintutkimuksen rooliin ja tehtäviin. Samalla hän käsittelee musiikintutkimuksen lähtökohtia kriittisesti, tutkimushistoriaa laajasti hyödyntäen. Kärjän kirjan erityiset ansiot ovat sen rakentamissa uudenlaisissa, perustelluissa näkökulmissa, joilla hän haastaa musiikintutkimusta ja tutkijoiden käsityksiä musiikista. Kirjan lukeminen vaatii lukijalta paljon: lukukokemus on paikoin kirjoitustyylin vaikeaselkoisuuden ja runsaiden yksityiskohtien vuoksi työläs, mutta toisaalta kirja palkitsee lukijan oivalluksilla eri musiikinlajeihin kytkeytyvistä myyteistä ja niiden taustalla vaikuttavista valtarakenteista.
Artikkeli
Inka Rantakallio: "Femcees Finland, NiceRap ja vastatilojen voima: Suomiräpin naisten vertaisverkostojen historiaa". Etnomusikologian vuosikirja 33 (2021). https://doi.org/10.23985/evk.103019
Inka Rantakallion artikkeli käsittelee suomiräppiä uudesta, vertaisverkostojen ja vastatilojen näkökulmasta. Hänen lähtökohtanaan on räppäävien naisten näkymättömyys niin valtavirtasuosiossa kuin aiemmassa tutkimuskirjallisuudessakin, joten hän lähestyy aihetta aktivistisen esilläpitotutkimuksen ja feministisen kompensatorisen tutkimuksen teorioin.
Artikkeli avaa ja kartoittaa erinomaisesti ilmeistä katvealuetta muuten moninaisen tutkimuksellisen kiinnostuksen kohteena olleen suomiräpin tarkastelussa. Loogisesti rakennetun artikkelin argumentit ovat selkeitä ja perusteltuja, ja siinä käytetyt, osittain juuri tätä tutkimusta varten tuotetut, aineistot ovat monipuolisia. Tekstistä paistaa läpi kirjoittajan perusteellinen asiantuntemus ja sisäpiiriläisyys, mutta samalla se on kirjoitettu myös asiaan perehtymättömälle lukijalle ymmärrettävään muotoon. Aito, syvällinen kiinnostus ja intohimo tutkittavaa aihetta kohtaan ovat niin ikään meriitti tälle artikkelille.
Audiovisuaalinen teos
Siboné Oroza & Antti Nordin: "When I'm on stage, I rule" (2022)
Siboné Orozan ja Antti Nordinin dokumenttielokuvan aiheena ovat bolivialaiset cholita-yhtyeet, joita hallitsevat alkuperäiskansaan kuuluvat nuoret naislaulajat. Elokuva pohjautuu Siboné Orozan väitöskirjatyötä varten kuvattuihin, ilmeisen laajoihin aineistoihin, erityisesti artistien haastatteluihin ja live-esitysten taltiointeihin.
Dokumenttielokuva lähestyy aihettaan monipuolisten Boliviassa kuvattujen aineistojen pohjalta niin, että cholita-laulajien ja muiden keskeisten toimijoiden omat näkökulmat ovat elokuvan keskiössä. Katsoja tuntee pääsevänsä lähelle esiintyjiä haastattelujen ja niissä esiin tulevien näkökulmien kautta. Myös musiikkiesitykset on kuvattu ja äänitetty elävästi. Lisäksi musiikkiin liittyvä materiaalinen kulttuuri, kuten pukeutumisen merkitys cholita-artistien esiintymisissä, tulee elokuvassa vahvasti esille. Bolivian koloniaalisen historian käsittely visuaalisesti animaation muodossa on toimiva ratkaisu.
