EVK2015

ETNOMUSIKOLOGIAN VUOSIKIRJA 27 (2015)


Etnomusikologian vuosikirja 27 (2015) julkaistaan pdf-muotoisena verkkoversiona Suomen Etnomusikologisen Seuran kotisivulla. Vuosikirja ja artikkelit ovat täten vapaasti ladattavissa ja tulostettavissa. Vuosikirjassa julkaistaan suomen-, ruotsin- ja englanninkielisiä artikkeleita. Jos artikkelin kieli ei ole kirjoittajan äidinkieli, on mukaan liitettävä kielentarkastajan todistus tai muu vastaava selvitys.

Vuosikirjan toimittavat Saijaleena Rantanen ja Meri Kytö. Artikkelikäsikirjoitukset tulee lähettää 27.2.2015 mennessä rtf-tiedostoina osoitteeseen: meri.kyto(at)uta.fi

Toimitus- ja julkaisuprosessin sujuvuutta ajatellen on tärkeää että seuraavia kirjoitusohjeita noudatetaan tarkasti käsikirjoitusta kirjoitettaessa ja muokattaessa. Artikkelikäsikirjoitus tai muokattu versio voidaan palauttaa kirjoittajalle korjattavaksi ennen sen eteenpäin lähettämistä, jos kirjoitusohjeita ei ole noudatettu.

Julkaisuprosessi


Artikkelikäsikirjoituksen saavuttua vuosikirjan toimittajat päättävät, lähetetäänkö teksti sellaisenaan asiantuntijalausuntokierrokselle vai palautetaanko se vielä muokattavaksi kirjoittajalle. Kun käsikirjoitus on valmis asiantuntijakierrokselle, teksti lähetetään anonyyminä kahdelle vertaisarvioijalle, jotka kirjoittavat anonyymisti ja toisistaan riippumatta kirjallisen palautteen artikkelista. Lausunnoissaan asiantuntijat kiinnittävät huomiota mm. aiheen ajankohtaisuuteen ja asemaan suomalaisen etnomusikologian kentällä, lähestymistavan mielekkyyteen ja sen perusteluihin, argumentaation ja aiheen käsittelyn johdonmukaisuuteen sekä kielen selkeyteen. Asiantuntijat voivat ehdottaa artikkelin julkaisemista sellaisenaan, julkaisemista vähäisin muutoksin tai julkaisematta jättämistä.

Toimittajien kommentit ja asiantuntijoiden lausunnot lähetetään kirjoittajille kesäkuussa, jonka jälkeen kirjoittajat muokkaavat tekstiään julkaistavaan muotoon esitettyjen kommenttien mukaisesti. Mikäli kirjoittaja ei tee jotakin ehdotettua muutosta, tulee valinta perustella. Sisällöllisesti lopulliseen muotoon työstetty taittovalmis versio lähetetään toimittajille elokuun loppuun mennessä. Taittovalmiin version tulee olla rtf-muotoinen tekstitiedosto, kuvat ja muu materiaali lähetetään erillisinä liitteinä (katso tarkemmat tekniset ohjeet alla).

Etnomusikologian vuosikirja taitetaan syksyn aikana. Kirjoittajat saavat oikolukea taittoversion ennen lopullista julkaisemista. Oikolukuvaiheessa tekstiin ei enää tehdä sisällöllisiä muutoksia. Oikoluvussa on tarkoitus tarkistaa vain taitto, kuvien, taulukoiden ja nuottiesimerkkien sijoittelu, oikeinkirjoitus, tavutus, kursivointi yms.

Vuosikirja julkaistaan Suomen Etnomusikologisen Seuran verkkosivulla joulukuussa 2015.

Tekstin muotoilu


Julkaistavien artikkelien ohjepituus on 20–30 standardiliuskaa eli 40 000–60 000 merkkiä. Tämä vastaa 13–20 sivun mittaista artikkelia julkaistuna. Käsikirjoituksissa käytetään seuraavia asetuksia: kirjasin Times New Roman, pistekoko 12, marginaalit joka suuntaan 3 cm, riviväli 1,5. Kaikki teksti kirjoitetaan samalla pistekoolla ja tekstityypillä. Artikkeliehdotus lähetetään vuosikirjan toimittajille rtf-tiedostona.

Artikkelikäsikirjoituksen ensimmäisellä rivillä on artikkelin otsikko, toiselta riviltä alkaa mahdollinen alaotsikko. (Taittoversiossa ensimmäisellä rivillä on kirjoittajan nimi, mutta se jätetään käsikirjoituksesta pois anonymiteettiin perustuvan vertaisarvioinnin vuoksi.) Johdanto tai Taustaa -otsikoita pääotsikon ja mahdollisen alaotsikon jälkeen tulee välttää, artikkeli alkaa aina jonkinlaisella johdannolla. Etnomusikologian vuosikirjassa käytetään vain yhtä väliotsikkotasoa. Väliotsikoita ei numeroida, eikä niiden perään laiteta pistettä. Väliotsikot erotetaan tekstistä yhdellä tyhjällä rivillä. Kaikki otsikot, myös artikkelin nimi, kirjoitetaan samalla pistekoolla kuin muu teksti. Taittovaiheessa taittaja muokkaa otsikoiden kirjasintyypit (älä myöskään käytä otsikoissa SUURAAKKOSIA vaikka varsinaisessa julkaisussa otsikot niillä olisikin).

Kappaleet erotetaan toisistaan ja otsikoista yhdellä tyhjällä rivillä. Kappaleiden alkuun ei tehdä ensimmäisen rivin sisennystä. Tekstiä ei tule tavuttaa. Rivinvaihtoja voi tehdä enter-näppäimellä vain kappaleiden välissä ja otsikoiden jälkeen. Kaikkien välimerkkien, kuten pisteiden, pilkkujen, kysymys- ja huutomerkkien perään tulee vain yksi välilyönti. Muista, että suomen kielessä käytetään desimaalierottimena pilkkua eikä tietokonekielen Yhdysvalloista mukanaan tuomaa pistettä.

Leipätekstissä lyhenteiden käyttöä pääsääntöisesti vältetään, ja kaikki sanat pyritään kirjoittamaan auki. Ei siis esim. vaan esimerkiksi tai ns. vaan niin sanottu. Lähdeviitteissä ja alaviitteissä sekä lyhyissä sulkumerkkeihin sijoitetuissa selvennyksissä voidaan lyhenteitä tarvittaessa käyttää.Tekstiä ei muotoilla lukuun ottamatta kursivoinnin käyttöä, ja sitäkin on käytettävä harkiten. Kursivointia käytetään lehtien ja teosten nimissä (Helsingin SanomatTuntematon sotilas), ja sitä voidaan käyttää myös silloin, kun jokin keskeinen termi mainitaan tekstissä ensimmäisen kerran. Henkilöiden nimiä ei tule korostaa kursiivilla.

Mikäli teksti sisältää erikoismerkkejä (esim. suomalaiseen aakkosiin kuulumattomia merkkejä), tulee tästä ilmoittaa aineistoa toimitettaessa. On myös syytä varautua siihen, että tekstin taitto vaatii lisää aikaa ja erityisen tarkkaa oikolukua.

Etnomusikologian vuosikirjassa ei käytetä alaviitteitä ja vältetään myös loppuviitteiden käyttöä. Teksti on pyrittävä kirjoittamaan ilman liiallisia selittäviä kommentteja. Yleisperiaatteena voidaan pitää, että tärkeät asiat käsitellään tekstissä ja epäolennaiset seikat jätetään artikkelista kokonaan pois. Joissakin tapauksissa voi kuitenkin olla perusteltua sijoittaa käytännön yksityiskohtia selventäviä seikkoja loppuviitteisiin (esim. kiitokset artikkelin syntyyn myötävaikuttaneille ihmisille tai selitys mihin projektiin artikkelityö liittyy). Loppuviitteissä ei kuitenkaan tulisi ottaa esille uusia teemoja, termejä tai lähteitä, eikä artikkelissa tulisi olla kuin muutama loppuviite. Viitteet toteutetaan tekstinkäsittelyohjelman loppuviiteautomatiikalla käyttäen arabialaisia numeroita.

Yhdysmerkin (-) ja ajatusviivan (–) käyttö on erotettava toisistaan. Ajatusviivaa (–) käytetään paitsi lauseen sisällä ajatusviivana, niin myös ääriarvoja, rajapaikkoja tms. osoittavien numeroiden ja sanojen välissä (Ss. 178–180, vuosina 1963–1970, taivas–maa-jako). Ajatusviiva kirjoitetaan Word-ohjelmassa esim. käyttämällä ctrl-näppäintä ja miinus-merkin näppäintä. Word-automatiikan yhdysviivan paikalle tarjoama ajatusviiva muutetaan yhdysviivaksi painamalla ctrl-näppäintä ja z-kirjainta.

Artikkelissa on hyvä mainita tekstissä esiintyvien henkilöiden epiteetit mainittaessa heidät ensimmäisen kerran. Etnomusikologian vuosikirjassaon viitattu niin musiikkitieteilijöiden, sosiologien, neurologien kuin kasvatustieteilijöidenkin teksteihin, eikä lukijan voi olettaa tuntevan kaikkien alojen tutkijoita.

Lähdeviitteiden merkitseminen tekstiin


Lähdeviitteet merkitään tekstin sisälle sulkeisiin (Peltonen 1996: 31–36). Lähdeviitteessä ilmoitetaan kirjoittajan sukunimi, teoksen painovuosi ja sivunumerot joihin viitataan (erotettuna kaksoispisteellä). Jos lähteessä on kaksi kirjoittajaa, käytetään muotoa: (McCulloch & Richardson 2000: 120–129). Jos kirjoittajia on enemmän kuin kaksi, viitteen muotona on: (Syrjäläinen ym. 2006: 13–15). Useampaan teokseen viitattaessa teokset erotetaan toisistaan puolipisteellä (Peltonen 1996: 31–36; McCulloch & Richardson 2000: 120–129). Jos viitataan tekstiin, joka on alun perin julkaistu huomattavasti käytettyä versiota aikaisemmin, on hyvä liittää lähdeviitteeseen alkuperäinen julkaisuvuosi hakasulkeissa käytetyn julkaisun julkaisuvuoden jälkeen (Adorno & Horkheimer 1979 [1944]).

Jos lähdetekstin, esim. lehtiartikkelin, kirjoittaja ei ole tiedossa voidaan lähdeviitteeseen kirjoittaa julkaisun nimi ja julkaisuajankohta (Ilmajoki Lehti 18.3.1982). Koko kappaleeseen liittyvä lähdeviittaus ilmaistaan sijoittamalla viite kappaleen päättävän pisteen jälkeen. Tällöin lähdeviitteen sulkeiden sisään kirjoitetaan piste. (Aropaltio 2000: 116–118.) Jos lähdeviite kohdistuu useampaan kuin yhteen virkkeeseen voidaan myös käyttää lähdeviitettä, jossa sulkeiden sisään kirjoitetaan piste. On kuitenkin tärkeää että tekstistä selviää tarkasti mihin tekstissä esitettyyn asiaan viite kohdistuu. ”Ibid.”, ”mts.”, ”emt.”, ”et al.” tai muita vastaavia merkintöjä ei saa käyttää.  Arkistolähteisiin viitattaessa viitteet merkitään arkistointitunnuksen mukaan. Esim. valokuvista (Kper Teuva/0299) ja äänitteistä (Kper A-K 1123).

Haastattelut tulee merkitä kirjallisuusviitteiden tapaan sulkuihin mutta niin että haastatteluvuoden eteen kirjoitetaan h (Virtanen h2010) tai mikäli haastateltavan nimeä ei haluta tai ole lupa käyttää, esimerkiksi käyttämällä H-tunnistetta sekä mahdollista järjestysnumeroa (H1 2010).

Tekstiin sijoitetussa internet-lähdeviitteessä ei tule käyttää koko URL-osoitetta vaan kirjoittajan nimeä ja vuosilukua tai internetsivun nimeä tai otsikkoa. Esimerkiksi viite Värttinää käsittelevän forumin verkkosivulle voi olla muotoa (Varttina Forum 2002) ja lähdeluetteloon merkittävä teksti muotoa: Varttina Forum (2002) ”Your Five Favourite Värttinä Songs?” forum.varttina.net (luettu 5.12.2002).

Lainaukset


Kaikki yli kolmen rivin mittaiset lainaukset erotetaan muusta tekstistä tyhjällä rivillä, ja ne sisennetään omaksi kappaleekseen ilman lainausmerkkejä. Kappaleen sisällä olevissa lyhyissä lainauksissa käytetään lainausmerkkejä. Vieraskieliset lainaukset käännetään artikkelin kielen mukaiseksi (suomeksi tai ruotsiksi), eikä alkukielistä lainausta liitetä artikkeliin. Poikkeuksen muodostavat laulujen sanoitukset, jotka voidaan tarvittaessa liittää tekstiin sekä alkuperäiskielellä että käännöksinä. Lainauksen kääntäjä tulisi ilmoittaa artikkelissa, jos kyseessä ei ole käännetty julkaisu (jonka kääntäjä ilmoitetaan lähdeluettelossa).

Lainaus- ja puolilainausmerkit (heittomerkit) kirjoitetaan suomalaisittain: ”xx”, ’x’. Mikäli tekstiin on sijoitettu lainaus, jonka originaaliversioon sisältyy lainausmerkit, merkitään lainaus artikkelitekstissä lainausmerkein ja lainauksessa esiintyvät lainausmerkit muutetaan puolilainausmerkeiksi: ”esimerkiksi ’tällä’ tavalla”. Mikäli lainauksesta on jätetty katkelmia pois, merkitään poistot kahdella yhdysviivalla, jotka erotetaan välilyönnillä (esim. ”merkitään nämä poistot - - välilyönnillä”). Poistot merkitään myös pisteen eteen lainausmerkkien sisällä. Lainausten alussa ei poistoa yleensä ole tarvetta merkitä. Mikäli lainauksessa on muutettu kirjasintyyppiä tai sijamuotoja tai siihen on lisätty selvennyksiä, muutetut kohdat sijoitetaan hakasulkeisiin (esim. ”[m]ikäli lainau[s] on [epätäydellinen]”).

Kuvat, taulukot, nuottiesimerkit


Artikkeliehdotus lähetetään vuosikirjan toimittajille rtf-tiedostona. Ensimmäisen version rtf-tiedostoon voidaan liittää kuvamateriaali, taulukot, nuottiesimerkit yms., jos se on teknisesti mahdollista eikä tiedosto kasva liian isoksi. Työstövaiheessa tiedostojen pieni koko on eduksi, koska ne lähetetään sähköpostien liitteinä lausunnonantajille (taittovaiheessa kuvien kuitenkin tulee olla resoluutioltaan painokelpoisia, katso tekniset ohjeet alla).

Mikäli kuvamateriaalia ei voi sisällyttää artikkeliehdotuksen tekstitiedostoon, tulee materiaali lähettää toimitukselle erillisinä liitetiedostoina. Artikkeliin liitetty kuvamateriaali, nuottiesimerkit, laulujen sanoitukset jne. tulee analysoida tekstissä, niitä siis ei tule käyttää pelkästään kuvituksena tekemässä artikkelista mielenkiintoisemman näköisen. Kirjoittajan on itse hoidettava kuviin jne. liittyvät tekijänoikeus- tai julkaisusopimukset ja mahdolliset tekijänoikeuskorvaukset.

Kuvamateriaalit numeroidaan siten, että jokaisella materiaalityypillä (kuvat, taulukot, nuottiesimerkit jne.) on oma juokseva numerointinsa. Viittaus kuvamateriaaliin kirjoitetaan kyseiseen tekstin kohtaan suluissa pienellä alkukirjaimella (kuva 1) (taulukko 3) (nuottiesimerkki 4). Taitossa kuvat, taulukot ja nuottiesimerkit pyritään sijoittamaan kappaleiden väliin mahdollisimman lähelle kohtaa, jossa materiaali analysoidaan, mutta kuitenkin niin, että edellisen sivun loppuun ei jää tarpeetonta tyhjää tilaa. Käsikirjoituksessa kuvan, taulukon tai nuottiesimerkin seliteteksti kirjoitetaan sen kappaleen jälkeen, jossa kyseistä materiaalia analysoidaan.

Selitetekstit kirjoitetaan samalla fonttikoolla (12 pistekoko Times New Roman) kuin koko muukin teksti. Seliteteksti alkaa aina kulmasululla ja päättyy kulmasulkuun: <When I Grow Up -video Kids Top 20 -listalla 5.10.2008.>.

Taulukot tehdään tekstinkäsittelyeditorin taulukkotyökaluin, jotta niitä voidaan taiton yhteydessä tarpeen mukaan joustavasti muotoilla. Missään tapauksessa niitä ei tule tehdä välilyöntinäppäintä apuna käyttäen.

Lähdeluettelo


Lähdeluetteloon merkitään kaikki artikkelissa käytetyt lähteet, eikä luetteloon merkitä muita kuin artikkelissa käytettyjä lähteitä. Lähteet ryhmitellään tutkimusaineistoon (esim. arkistolähteet, haastattelut, äänitteet) ja tutkimuskirjallisuuteen, mikäli se aiheen ja lähdemateriaalin kannalta on mielekästä. Muussa tapauksessa artikkelissa voi olla pelkästään kirjallisuusluettelo. Tekstit, joiden tekijä ei ilmene originaalissa, voidaan luetteloida julkaisun nimen ja julkaisupäivämäärän mukaisesti.

Tutkimusaineisto
Tutkimusaineisto tulee pääsääntöisesti luokitella materiaalityypin mukaan (arkistolähteet, sanomalehdet, äänitteet, haastattelut jne. oman alaotsikon alle). Arkistolähteet tulee pääsääntöisesti luokitella arkistokohtaisesti. Tarvittaessa tekstissä voidaan viitata arkistoihin lyhenteitä käyttäen mutta lyhenteet tulee selventää lähdeluettelossa. Mikäli lähde ei ole kaupallinen julkaisu, tulee lähdeluettelossa mainita missä lähde säilytetään.

Arkistolähteet
Kansanperinteen arkisto, Musiikintutkimuksen laitos, Tampereen yliopisto.

Valokuvat
Kper Teuva/0299. Perttulan talon vanha pukinsarvi. Teuva 15.5.1953. Kuva: Erkki Ala-Könni.

Äänitteet
Kper A-K 1123. Pelagea Kuljukka. Kiuruvesi 15.5.1966. Nauhoittaja: Erkki Ala-Könni.

Sanomalehdet
Donovan, Patrick (2007) “The day the music in nightclubs got dearer”. The Age, 11.7.2007. <http://www.theage.com.au/news/entertainment/latest-dance-hit-doofdoofdoof-kerching/2007/07/10/1183833519305.html> (luettu 15.1.2020).
Helsingin Sanomat 13.2.1975. ”Matti Meikäläinen” (nekrologi).
Hufvudstadsbladet 3.5.1957. ”Grammofonskivor”.

Äänitejulkaisut
Arkistojen aarteita (1970) Useita artisteja. Scandia SLP 541.
Koivuniemi, Paula (1982) Aikuinen nainen. Polydor 2055102.
Mårtenson, Lasse (2002 [1982]) ”Morgondimma” (Lasse Mårtenson & Lars Huldén). Lasse Mårtenson på svenska. Mårtensong MSCD 2.

Nuottijulkaisut
Kari, Virpi (toim.) (2007) Lasse Mårtenson: Lauluja, pianokappaleita, jazzmessusävelmiä, iskelmiä. Helsinki: F-Kustannus.
Melartin, Erkki (2003) Aino. Oopperan pianopartituuri. Helsinki: Fennica Gehrman Oy.

Haastattelut
Rankaviita, Erkki (h2001) Karijoki 29.4.2001. Haastattelija Tuuli Talvitie. Haastattelunauha tutkijan hallussa. Kopio nauhasta Tampereen yliopiston Kansanperinteen arkistossa tunnuksella Y/11160.
Talvitie-Kella, Tuuli (h2002) Sähköpostihaastattelu. Haastattelija Maija Lahti. Kysymyslista lähetty 18.12.2002, vastaus saatu 22.12.2002. Haastattelu tutkijan hallussa.
H1 (2008) Lohja 30.4.2008. Haastattelija Antti-Ville Kärjä. Minidisc-tallenne tutkijan hallussa.

Kirjallisuus

Kirjallisuus luetteloidaan kirjoittajan sukunimen mukaisesti aakkosjärjestykseen. Kirjoista mainitaan kustannuspaikka (kustantajan kotipaikka, ei painopaikka). Jos teoksessa mainitaan useampia paikkakuntia kustantajan yhteydessä, kustannuspaikka on ensimmäisenä mainittu paikkakunta; muita ei tarvitse laittaa lähdeluetteloon. Jos viitataan tekstiin, joka on alun perin julkaistu huomattavasti käytettyä versiota aikaisemmin, on hyvä liittää lähdeviitteeseen alkuperäinen julkaisuvuosi hakasulkeissa käytetyn julkaisun julkaisuvuoden jälkeen. Kääntäjä merkitään teoksen nimen ja kustannuspaikan välissä.

Monografiat
Lilliestam, Lars (1998) Svensk Rock. Musik, lyrik, historik. Göteborg: Bo Ejeby Förlag.
Bourdieu, Pierre (1998 [1994]) Järjen käytännöllisyys. Suom. Mika Siimes. Tampere: Vastapaino.
Adorno, Theodor & Horkheimer, Max (1979 [1944]) Dialectic of Enlightenment. Engl. John Cumming. London: Verso.

Toimitetut teokset
Lundberg, Dan & Ternhag, Gunnar (toim.) (2000) The Musician in Focus: Individual Perspectives in Nordic Ethnomusicology. Stockholm: Kungliga Musikaliska Akademin.

Artikkelit teoksessa
Sarjala, Jukka (2003) ”Musiikinhistoria”. Johdatus musiikintutkimukseen. Toim. Tuomas Eerola, Jukka Louhivuori & Pirkko Moisala. Acta Musicologica Fennica 24. Helsinki: Suomen musiikkitieteellinen seura. Ss. 13–30.
Khordoc, Catherine (2001) ”The Comic Book’s Soundtrack. Visual Sound Effects in Asterix”. The Language of Comics. Word and Image. Toim. Robin Varnum & Christina T. Gibbons. Jackson: University Press of Mississippi. Ss. 156–173.
Bengtsson, Ingmar (1978) ”Musiikki”. Otavan iso musiikkitietosanakirja 4, laulu–Rantasalo. Toim. Erkki Ala-Könni ym. Helsinki: Otava. Ss. 348–349.

Artikkelit kausijulkaisussa
Moisala, Pirkko (2001) ”Musiikki, kuva ja sukupuoli”. Musiikki 2/2001, ss. 87–108.
Simonett, Helena (2001) ”Narcocorridos: An Emerging Micromusic of Nuevo L.A.” Ethnomusicology 45:2, ss. 315–337.

Saman kirjoittajan samana vuonna julkaistut teokset aakkostetaan:

Hall, Stuart (1992a) ”The West and the Rest: Discourse and Power”. Formations of Modernity. Toim. Stuart Hall & Bram Gieben. Cambridge: Polity Press & Open University. Ss. 275–320.
Hall, Stuart (1992b) ”The Question of Cultural Identity”. Modernity and its Futures. Toim. Stuart Hall, David Held & Tony McGrew. Cambridge: Polity Press & Open University. Ss. 273–316.

Internetlähteet
Internetlähteissä viittauksen periaate on sama kuin teoksissa ja artikkeleissa. Julkaisun nimen perään liitetään URL-osoite. URL-osoitteita ei saa laittaa linkkeinä (http://www.jokinosoite.fi), vaan tekstinä (linkki poistetaan esim. Wordissa näpäyttämällä hiiren oikeaa painiketta ja valitsemalla ”Remove hyperlink”).

Loppuun merkitään lukupäivä sulkeisiin (luettu pp.kk.vvvv). Tekstiin sijoitetussa lähdeviitteessä ei tule käyttää koko URL-osoitetta vaan kirjoittajan nimeä ja vuosilukua tai internetsivun nimeä tai otsikkoa, jotka myös ovat lähdeluettelon perustana (esim. Scott 1997; Varttina Forum 2002).

Scott, Derek B. (1997) ”Orientalism and Musical Style”. Critical Musicology http://www.leeds.ac.uk/music/Info/critmus/articles/1997/02/01.html (luettu 22.10.2003).
Varttina Forum (2002) ”Your Five Favourite Värttinä Songs?” http://forum.varttina.net (luettu 5.12.2002).

Huom! Internetlähteitä ei tule erottaa omaksi ryhmäkseen, vaan ne on sijoitettava asianmukaiseen kategoriaan muiden aineistolähteiden ja tutkimuskirjallisuuden joukkoon (vrt. ed. esim: Scott tutkimuskirjallisuuteen, Varttina Forum aineistolähteisiin).


Lopullisen taittoversion tekniset ohjeet


  1. Artikkelin tekstitiedosto tallennetaan rtf-formaatissa ja nimetään kirjoittajan sukunimen mukaan (esim. Sainio.rtf).
  2. Mikäli työssä tarvitaan erikoismerkkejä (nuottifontteja tms.) liitetään mukaan aina myös tarvittavat fonttitiedostot (myös kuviin on sisällytettävä fontit, katso ohjeet manuaalista) ja tekstitiedostosta tehty vedos, josta näkyy, mikä merkki mihinkin kuuluu. (PDF-vedos tulostuu esim. ”Tulosta” valikosta, kohdasta jossa valitaan printer).
  3. Kuvat toimitetaan erillisinä tiedostoina ja niiden tulla olla jpg-, bmp-, tai tiff- tiedostoina. Word-tiedostoon sijoitettu näyttötiedosto ei siis riitä. Kuvat nimetään kirjoittajan nimen mukaan artikkelin kuvajärjestyksen mukaisesti juoksevalla numerolla (esim. sainio_kuva1.jpg, sainio_kuva2.jpg, jne.). Nimettäessä ei erotella nuottiesimerkkejä, valokuvia tai muita kuvia toisistaan vaan kaikki muut elementit kuin teksti ovat kuvia ja omissa tiedostoissaan.
  4. Kuvien resoluution pitää olla vähintään 300 dpi. Kuvan maksimikoko on lopullisessa julkaisussa 13 cm x 19 cm. 
  5. Kuvien paikka tekstissä osoitetaan selitetekstillä, joka kirjoitetaan sen kappaleen jälkeen, jossa kuvaa analysoidaan. Kuvatekstit kirjoitetaan samalla fonttikoolla (12 pistekoko Times New Roman) kuin koko muukin teksti. Kuvateksti alkaa aina kulmasululla ja päättyy kulmasulkuun: <When I Grow Up -video Kids Top 20 -listalla 5.10.2008.>
  6. Mikäli työssä on Wordillä tms. tekstinkäsittelyohjelmalla tai PowerPointilla tuotettuja kuvioita, ne tehdään omaksi yksisivuiseksi dokumentiksi ja tallennetaan jpg-muodossa kuviksi. PowerPoint-ohjelmassa tallennusmuoto löytyy Tallenna nimellä -valikosta. Noudata samoja ohjeita kuin muissakin kuvissa (fontit, koko). Huomaa myös sisällyttää ne juoksevaan numerointiin. Excel-tiedostot toimitetaan sellaisenaan (kuitenkin mustavalkoisina, oikeassa koossa jne.). Vältä rasteripintoja ja ohuita linjoja.
  7. Taulukot tehdään tekstinkäsittelyeditorin taulukkotyökaluin. Missään tapauksessa niitä ei tule tehdä välilyöntinäppäintä apuna käyttäen. Muitakaan sisennyksiä jne. ei saa tehdä välilyönnillä, sitä käytetään vain sanavälinä.
  8. Artikkelin lopullisen taittoversion ensimmäisellä rivillä on kirjoittajan nimi, toiselta riviltä alkaa artikkelin otsikko. Otsikoihin ei tule pisteitä. Kirjoittajan nimi ja mahdollinen alaotsikko erotetaan pääotsikosta taitettaessa kirjasinkoolla. Johdanto, tai Taustaa -otsikoita pääotsikoiden jälkeen tulee välttää, artikkeli alkaa aina jonkinlaisella johdannolla. Älä käytä otsikoissa SUURAAKKOSIA vaikka painetussa mallissa otsikot niillä olisikin. Mikäli teksti sisältää erikoismerkkejä (esim. suomalaiseen aakkosiin kuulumattomia merkkejä), tulee tästä ilmoittaa aineistoa toimitettaessa. On myös syytä varautua siihen että tekstin taitto vaatii lisää aikaa ja erityisen tarkkaa oikolukua. Muista tarkistaa, että URL-osoitteet ovat tiedostossa tekstinä, ei linkkeinä.