Suomen musiikkitieteellinen seura ja Suomen etnomusikologinen seura pyytävät ehdotuksia vuoden 2025 parhaaksi maisterintutkinnon opinnäytteeksi. Opinnäytetyö on jätettävä arvioitavaksi viimeistään 28.2.2026. Lähetysohjeet linkistä: https://www.mtsnet.fi/2026/02/02/musiikintutkimuksen-opinnaytetyopalkinto-2025/.

Seurat myöntävät 100 € suuruisen palkinnon työlle, joka on hyväksytty 1.1.–31.12.2025 välisenä aikana Suomessa korkeakoulussa maisterintutkinnon tai ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytteeksi (kielenä joko kotimaiset kielet tai englanti) ja sen arvosana on vähintään magna cum laude tai 4, jos opinnäytetyöstä on annettu arvosana.

Opinnäytteen alaa ei ole etukäteen rajattu, mutta siinä tulee olla musiikintutkimuksellinen lähestymistapa eli: työssä on oltava ainakin yhtenä keskeisenä teemana jokin musiikin kannalta merkittävä ilmiö, kohderyhmänä musiikin ammattilaiset tai harrastajat, tai pohdintaa musiikista esteettisenä ja kulttuurisena käytäntönä. Lisäksi työn innovatiivisuus katsotaan eduksi: työn olisi hyvä tuoda uusia lähestymistapoja, metodologista kehittelyä, teoreettista oivallusta tai ilmiöitä musiikintutkimuksen piiriin. Työ voi edustaa myös taiteellista tutkimusta ja/tai sisältää muita kuin tekstimuotoisia osia, mutta sen tulee kuitenkin selkeästi liittyä musiikintutkimuksellisiin teemoihin.

***

The Finnish Musicological Society and the Finnish Society for Ethnomusicology invite nominations for the best Master’s thesis of 2025. The thesis must be submitted for assessment by 28 February 2026 at the latest. See the instructions for submission here: https://www.mtsnet.fi/2026/02/02/musiikintutkimuksen-opinnaytetyopalkinto-2025/

The societies will award a prize of €100 to a thesis that has been accepted between 1 January and 31 December 2025 as a Master’s thesis in a Finnish university or in a university of applied sciences (in either a domestic language or English) with a grade of at least magna cum laude, or 4, if the thesis has been awarded a grade.

The terms of subject matter are not predefined, but the work must take a musicological approach, i.e.: The thesis must have as at least one central theme a phenomenon of importance to music, a target audience of music professionals or enthusiasts, or a reflection on music as an aesthetic and cultural practice. In addition, innovativeness is considered an advantage: the work should bring new approaches, methodological developments, theoretical insights, or phenomena to the field of music research.

The work may also represent artistic research and/or contain non-textual elements. However, it must be clearly thematically related to music research.

Vuoden 2026 jäsenmaksut maksetaan tilille

IBAN: FI65 5780 3820 2426 90
BIC: OKOYFIHH
Tilin omistaja: Suomen etnomusikologinen seura ry

Jäsenmaksut 2026

• henkilöjäsenmaksu 35 eur, viitenumero 1119
• alennettu henkilöjäsenmaksu (eläkeläiset, työttömät ja perustutkinto-opiskelijat) 10 eur, viitenumero 1122
• yhteisöjäsenmaksu 80 eur, viitenumero 1135

Jos tiedoissasi on tapahtunut muutoksia tai maksat jäsenmaksun tililtä, jonka omistajana näkyy muu kuin oma nimesi, ilmoita tarvittavat tiedot sähköpostitse: info@etnomusikologia.fi

Tarvitsemme seuran jäsenrekisteriin vain jäsenten kotipaikat ja sähköpostiosoitteet, esim. postiosoitteen ilmoittaminen ei ole tarpeen.

Uusien jäsenten tulee aina olla yhteydessä seuran jäsensihteeriin edellä mainittuun sähköpostiosoitteeseen jäsenmaksun maksettuaan ja ilmoittaa nimensä, kotipaikkansa ja se sähköpostiosoite, jonka toivoo liitettävän seuran jäsenten sähköpostilistalle.

Etnomusikologian vuosikirjassa julkaistaan tutkimusartikkeleita. Julkaisevan seuran linjauksen mukaisesti artikkelit voivat käsitellä mitä tahansa musiikinlajia ja kaikkia musiikillisen toiminnan muotoja kulttuurisensitiivisellä otteella. Julkaistavien artikkelien ohjepituus on 40000–60000 merkkiä (20–30 standardiliuskaa). Käsikirjoitusten tulee noudattaa yleisiä akateemisten artikkeleiden normeja. Tarkemmat kirjoitusohjeet ovat vuosikirjan verkkosivustolla. Toimitus- ja julkaisuprosessin sujuvoittamiseksi on tärkeää, että kirjoitusohjeita noudatetaan tarkasti jo käsikirjoitusvaiheessa.

Ulkomaisten kirjoittajien tarjoamien artikkelien kohdalla toimitus arvostaa tekstejä, joilla on kytkentä suomalaiseen tutkimukseen.

Artikkelien käsikirjoitukset tulee ladata 15.2.2026 mennessä OJS-alustalle. Huomaathan, että lähetyslomake pyytää myös artikkelin abstraktin (enintään 300 sanaa) ja asiasanoja tietokantaluokittelua varten.

Artikkelikäsikirjoituksen saavuttua toimittajat päättävät, lähetetäänkö se asiantuntijalausuntokierrokselle, palautetaanko se vielä muokattavaksi kirjoittajalle vai hylätäänkö se. Vuosikirjassa julkaistaan suomen-, ruotsin- ja englanninkielisiä artikkeleita. Jos artikkelin kieli ei ole kirjoittajan äidinkieli, on kirjoittajan liitettävä artikkelin viimeisen, julkaistavan version mukaan kielentarkastajan todistus tai muu vastaava selvitys.

Artikkeleissa on mahdollisuus viitata seuran verkkosivuille lisättävään audiovisuaaliseen lähdeaineistoon. Tämä mahdollistaa esimerkiksi tutkimusaineiston editoidun kenttämateriaalin julkaisemisen artikkelin yhteydessä. Aineistoa ei lähetetä käsikirjoituksen yhteydessä, vaan aineistosta ja niiden formaatista sovitaan tapauskohtaisesti toimittajien kanssa.

Toimitus- ja julkaisuprosessi on seuraava:

● Toimittajien kommentit lähetetään maaliskuun aikana, ja tarvittaessa kirjoittaja palauttaa korjatun version huhtikuussa.
● Asiantuntijalausunnot lähetetään kirjoittajalle kesäkuussa.
● Mikäli lausunnot ovat puoltavat, kirjoittaja lähettää korjatun version toimittajille elokuussa mahdollisia viimeistelyehdotuksia ja taiton valmistelua varten.
● Vuosikirja taitetaan marraskuun aikana, jonka jälkeen kirjoittaja saa taittoversion oikoluettavakseen. Vuosikirja julkaistaan joulukuussa.

Etnomusikologian vuosikirjan toimittajat kannustavat väitöstutkijoita lähettämään artikkelikäsikirjoituksia vuosikirjaan. Etnomusikologian vuosikirja on saanut Tieteellisten seurain valtuuskunnan rekisteröimän kansallisen vertaisarviointitunnuksen ja sitoutunut noudattamaan tunnuksen käytölle asetettuja ehtoja.

***

Inbjudan till författare – Finländska årsboken för musiketnologi 2026

Etnomusikologian vuosikirja (‘Årsboken för musiketnologi’) är en referentgranskad öppen e-tidskrift. Årsbokens utgivare är Musiketnologiska sällskapet i Finland. Årsbok nr 38 (2026) publiceras i PDF-format i december 2026 på Open Journal System-plattform. Som redaktörer fungerar FD Inka-Maria Nyman, FD Tuomas Auvinen, FD Marika Ahonen och FD Petri Hoppu. Tidskriften är klassificerad på nivå 1 enligt Vetenskapliga samfundets publikationsforums klassificeringssystem för nivåindelning av publiceringskanaler. Samtliga artiklar i tidskriften förses med individuella DOI-identifikationsnummer.

I årsboken publiceras forskningsartiklar. Enligt musiketnologiska sällskapets direktiv kan artiklar som tillämpar ett kultursensitivt grepp på musikaliska aktiviteter och olika typer av musikkulturer ingå i tidskriften. Längden på publicerade artiklar är 40000–60000 tecken (ca 20–30 standardsidor). Manuskripten behöver uppfylla generella kriterier för vetenskapliga artiklar. Mera detaljerade skrivanvisningar finns på årsbokens hemsida. För att redaktions- och publiceringsprocessen ska förlöpa så smidigt som möjligt är det viktigt att skribenterna noggrant följer tidskriftens skrivanvisningar. Vad gäller artiklar skrivna av utländska forskare värdesätter vi texter som har koppling till finländsk forskning.

Artikelmanuskripten bör laddas upp på OJS-plattformen innan 15.2.2026. Vänligen notera att formuläret även kräver en sammanfattning (abstrakt) på högst 300 ord samt nyckelord för databasklassificering.

Vid mottagandet av artikelmanus avgör redaktörerna ifall texten skickas vidare för referentgranskning, ifall den returneras till skribenten för komplettering eller ifall den avvisas. Årsboken publicerar artiklar på finska, svenska och engelska. Ifall artikelns språk inte är skribentens modersmål bör intyg över genomförd språkgranskning inkluderas när den slutgiltiga versionen av artikeln laddas upp.

Det är möjligt att i artiklarna hänvisa till audiovisuellt material som laddas upp på sällskapets webbsidor. Detta möjliggör till exempel publiceringen av redigerat fältarbetsmaterial i samband med artikeln. Material skickas inte i samband med manuset utan diskuteras från fall till fall med redaktörerna.

Redaktions- och publikationsprocessen framskrider enligt följande:

● Redaktörernas kommentarer skickas till skribenten i mars. Ifall skribenten ombeds göra kompletteringar ska en reviderad version returneras i april.
● Granskarnas utlåtanden skickas till skribenten i juni.
● Ifall granskarna förordar publicering skickar skribenten in en korrigerad version i augusti. Denna version bearbetas eventuellt i samråd med redaktionen innan den ombryts.
● Årsboken ombryts i november varefter skribenten får den slutgiltiga versionen för korrekturläsning. Årsboken publiceras i december.

Redaktörerna uppmuntrar doktorander att skicka in manus för publicering i årsboken. Årsboken har beviljats märket för kollegialt granskade vetenskapspublikationer av Vetenskapliga samfundens delegation i Finland och förbinder sig att följa de villkor som märkets användning förutsätter.

***

Call for articles – the Finnish Yearbook of Ethnomusicology 2026

Etnomusikologian vuosikirja (‘The Finnish Yearbook of Ethnomusicology’) is a peer reviewed open access music research journal published by the Finnish Society for Ethnomusicology. The 38th volume of the yearbook (2026) will be published as PDF-files on the Open Journal Systems platform (OJS) in December 2026. Editors for the journal are PhD Inka-Maria Nyman, PhD Tuomas Auvinen, PhD Marika Ahonen and PhD Petri Hoppu. The journal has been granted level 1 status in the Publication Forum of the Federation of Finnish Learned Societies. The articles will all be supplied with an individual DOI (Digital Object Identifier) number.

The yearbook contains research articles. In line with the publishing Society's policy, articles applying a culturally sensitive approach to all forms of musical activity and any music culture are accepted in the journal. The length of the published articles is 40,000–60,000 characters (about 20–30 A4 standard paper pages). Manuscripts should follow general standards of academic research articles. Detailed guidelines can be found on the yearbook's website. For a smooth editing and publication process, it is important that the authors follow the journal’s layout guidelines while writing and editing the manuscript. We value texts that have connections with Finnish research.

Article manuscripts should be uploaded by 15 February 2026 to the OJS platform. Please note that the submission form also requires an abstract (max 300 words) and keywords for classification purposes. Upon receiving the manuscript, editors will decide if the text is sent for peer review, returned to the author for revision, or rejected. The yearbook publishes articles in Finnish, Swedish and English. If the author is not a native speaker of the language of the manuscript, a proofreading statement should be included upon submission of the final version accepted for publishing.

It is possible for the authors to refer to audiovisual material in the article and the material to be added to the society’s website. This enables, for example, publishing edited field research material in conjunction with the article. The material is not to be submitted together with the article. All additional material and their formats are considered individually and agreed upon with the editors.

The editing and publication process proceeds as follows:

● Editor comments are sent to authors in March. In case revision of the manuscript is needed, a revised version is to be returned in April.
● The statements from the reviewers are sent to authors in June.
● If the review statements are in favour of publication, the author(s) should submit an amended version of the manuscript in August to the editors for polishing and preparation of layout.
● The layouting of the yearbook is done in November. During the layout procedure the author will receive a final version for proofreading. The yearbook is published in December.

The editors of the yearbook encourage doctoral candidates to submit manuscripts for the journal. The yearbook has been granted the use of the label for peer-reviewed scholarly publications issued by the Federation of Finnish Learned Societies and is committed to complying with the terms set for the use of this label.

Etnomusikologian vuosikirja 2024 on julkaistu osoitteessa https://etnomusikologia.journal.fi

Suomen etnomusikologisen seuran 50-vuotista taivalta juhlistavan numeron ovat toimittaneet Kaarina Kilpiö, Elina Niiranen ja Saijaleena Rantanen.

Julkaisu sisältää yhden katsausartikkelin, neljä vertaisarvioitua artikkelia sekä kolme käännettyä artikkelia saatesanoineen.

Katsausartikkeli

Seye, Elina & Öhman, Nina

Musiikkipoliittisesta vaikuttamisesta tutkijaverkostojen ylläpitämiseen:

Suomen etnomusikologisen seuran toiminnan kehitysvaiheita

Vertaisarvioidut artikkelit

Näkkäläjärvi-Länsman, Anna

Gullevašvuohta – luohti pohjoissaamenkielisten yhteisöjen kulttuuriperintönä ja joikaajan taiteellisena ilmaisukeinona

Colliander, Alex

Raiskaus sodan ympäristötuhon paralleelina Hanneriina Moisseisen moniaistisessa sarjakuvateoksessa Kannas

Lukkarinen, Jaska

Breaking down five core elements of the improvised drum set comping of Philly Joe Jones

Mikkonen, Simo

Musiikkivientiä ja ystävyyspolitiikkaa: Kansallisooppera, Estonia ja Bolšoi 1979–82

Käännösartikkelit (liitteinään saatesanat kirjoittajilta ja kääntäjiltä)

Clark, Janine

Musiikki, resilienssi ja äänimaisemointi: Pohdintoja Ukrainan sodasta

Al-Ghabra, Haneen Shafeeq

Performatiivista viestintää: Palestiinalaisten vastarinta, hiphop-musiikki ja kyberavaruuden performanssit

Kato, Ken

Shibuyaan palautettu ”Shibuya-kei”-musiikki: Paikallisuuden rakentuminen ja muutokset populaarimusiikissa

Toimittajien laatima vuosikirjan pääkirjoitus pohtii tutkimusalan asemaa ja tutkijayhteisöä.

Seuraavaan vuosikirjaan tarkoitettuja artikkelikäsikirjoituksia voi lähettää journal-alustalle lataamalla 15.2.2025 mennessä, ks. https://www.etnomusikologia.fi/artikkelikutsut/

Vuosikirjan julkaisun myötä seura toivottaa leppoisaa lähestyvää joulunaikaa!

Toimituksen puolesta

Kaarina Kilpiö

*********

Finska musiketnologiska sällskapets årsbok för 2024 har publicerats på https://etnomusikologia.journal.fi

I år hyllar publikationen Musiketnologiska sällskapet i Finlands 50-årsjubileum. Redaktörer för årsboken har varit Kaarina Kilpiö, Elina Niiranen och Saijaleena Rantanen.

Årsboken innehåller en översiktsartikel, fyra referentgranskade artiklar och tre översatta artiklar med förord från författarna.

Översiktsartikel

Seye, Elina & Öhman, Nina

Musiikkipoliittisesta vaikuttamisesta tutkijaverkostojen ylläpitämiseen: Suomen etnomusikologisen seuran toiminnan kehitysvaiheita

Referentgranskade artiklar

Näkkäläjärvi-Länsman, Anna

Gullevašvuohta – luohti pohjoissaamenkielisten yhteisöjen kulttuuriperintönä ja joikaajan taiteellisena ilmaisukeinona

Colliander, Alex

Raiskaus sodan ympäristötuhon paralleelina Hanneriina Moisseisen moniaistisessa sarjakuvateoksessa Kannas

Lukkarinen, Jaska

Breaking down five core elements of the improvised drum set comping of Philly Joe Jones

Mikkonen, Simo

Musiikkivientiä ja ystävyyspolitiikkaa: Kansallisooppera, Estonia ja Bolšoi 1979–82

Översatta artiklar (med förord)

Clark, Janine

Musiikki, resilienssi ja äänimaisemointi: Pohdintoja Ukrainan sodasta

Al-Ghabra, Haneen Shafeeq

Performatiivista viestintää: Palestiinalaisten vastarinta, hiphop-musiikki ja kyberavaruuden performanssit

Kato, Ken

Shibuyaan palautettu ”Shibuya-kei”-musiikki: Paikallisuuden rakentuminen ja muutokset populaarimusiikissa

På ledarplats diskuterar redaktörerna forskningsfältets nuläge och forskningsgemenskapen.

Artikelmanus för publicering i nästa årsbok bör skickas in senast 15.2.2025. Se https://www.etnomusikologia.fi/artikkelikutsut/

Redaktörerna tillönskar alla en glad juletid!

Å redaktionens vägnar,

Kaarina Kilpiö

***

The Finnish Yearbook of Ethnomusicology, Etnomusikologian vuosikirja 2024 has been published at https://etnomusikologia.journal.fi

The 2024 Yearbook celebrates the 50th anniversary of the Finnish Society for Ethnomusicology. The Yearbook editors are Kaarina Kilpiö, Elina Niiranen and Saijaleena Rantanen.

The journal comprises one review article, 4 peer-reviewed articles, and three translated articles with introductions from original writers. One of the peer-reviewed articles is in English.

Review article

Seye, Elina & Öhman, Nina

Musiikkipoliittisesta vaikuttamisesta tutkijaverkostojen ylläpitämiseen:

Suomen etnomusikologisen seuran toiminnan kehitysvaiheita

Peer-reviewed articles

Näkkäläjärvi-Länsman, Anna

Gullevašvuohta – luohti pohjoissaamenkielisten yhteisöjen kulttuuriperintönä ja joikaajan taiteellisena ilmaisukeinona

Colliander, Alex

Raiskaus sodan ympäristötuhon paralleelina Hanneriina Moisseisen moniaistisessa sarjakuvateoksessa Kannas

Lukkarinen, Jaska

Breaking down five core elements of the improvised drum set comping of Philly Joe Jones

Mikkonen, Simo

Musiikkivientiä ja ystävyyspolitiikkaa: Kansallisooppera, Estonia ja Bolšoi 1979–82

Translated articles (with attached introductions from writers)

Clark, Janine

Musiikki, resilienssi ja äänimaisemointi: Pohdintoja Ukrainan sodasta

Al-Ghabra, Haneen Shafeeq

Performatiivista viestintää: Palestiinalaisten vastarinta, hiphop-musiikki ja kyberavaruuden performanssit

Kato, Ken

Shibuyaan palautettu ”Shibuya-kei”-musiikki: Paikallisuuden rakentuminen ja muutokset populaarimusiikissa

In their leading article, the Yearbook editors elaborate on the ethnomusicological research area and research community.

For article manuscripts intended for publication in Etnomusikologian vuosikirja 2025, the submission deadline is February 15, 2025. For more information, see https://www.etnomusikologia.fi/artikkelikutsut/

The editors wish everyone a happy upcoming festive season!

On behalf of the editors,

Kaarina Kilpiö

Suomen musiikkitieteellinen seura ja Suomen etnomusikologinen seura pyytävät ehdotuksia vuoden 2024 parhaaksi maisterintutkinnon opinnäytteeksi.

Seurat myöntävät 100 € suuruisen palkinnon työlle, joka on hyväksytty 1.1.–31.12.2024 välisenä aikana Suomessa yliopistolliseksi maisterintutkinnon opinnäytteeksi (kielenä joko kotimaiset kielet tai englanti) ja sen arvosana on vähintään magna cum laude tai 4, jos opinnäytetyöstä on annettu arvosana.

Opinnäytteen alaa ei ole etukäteen rajattu, mutta siinä tulee olla musiikintutkimuksellinen lähestymistapa eli: työssä on oltava ainakin yhtenä keskeisenä teemana jokin musiikin kannalta merkittävä ilmiö, kohderyhmänä musiikin ammattilaiset tai harrastajat, tai pohdintaa musiikista esteettisenä ja kulttuurisena käytäntönä. Lisäksi työn innovatiivisuus katsotaan eduksi: työn olisi hyvä tuoda uusia lähestymistapoja, metodologista kehittelyä, teoreettista oivallusta tai ilmiöitä musiikintutkimuksen piiriin. Työ voi edustaa myös taiteellista tutkimusta ja/tai sisältää muita kuin tekstimuotoisia osia, mutta sen tulee kuitenkin selkeästi liittyä musiikintutkimuksellisiin teemoihin.

Osallistumisohjeet

Opinnäytetyö on jätettävä arvioitavaksi viimeistään 31.1.2025. On suositeltavaa, että työn lähettää työn tekijä itse. Mikäli lähettäjänä on jokin muu taho (esim. ohjaaja), on mukana oltava tekijän kirjallinen suostumus. Työt arvioi seurojen hallitusten jäsenistä koottava kolmihenkinen raati.

Opinnäytteet toimitetaan sähköisesti (mieluiten linkkinä) osoitteeseen mts.toimisto@gmail.com. Lisätietoja palkinnosta ja osallistumisohjeista saa samasta osoitteesta. Huomioitavaa: kaikkien arvioitaviksi tarkoitettujen työn osien on oltava raadin saatavilla ilman erillisten käyttäjätilien luomista. Lähetyksen yhteydessä tulee siis toimittaa myös mahdolliset pääsyyn tarvittavat salasanat sekä tarkistaa pääsy jokaiseen arvioitavaan osuuteen.

Opinnäytetyön ohessa on toimitettava seuraavat tiedot: tekijän henkilö- ja yhteystiedot (kotiosoite, sähköposti ja puhelinnumero); maininta, mihin oppilaitokseen työ tehty, kuka on työn ohjaaja, mikä on työn arvosana ja milloin se virallisesti hyväksyttiin; tiivistelmä (1 sivu).

Palkinnon saaja julkistetaan huhti-toukokuussa. Palkinnon saajalle tiedotetaan tuloksesta maaliskuun loppuun mennessä.

The National Thesis Award for Music Research 2024

The Finnish Musicological Society and the Finnish Society for Ethnomusicology invite nominations for the best Master’s thesis of 2024.

The societies will award a prize of €100 to a thesis that has been accepted between 1 January and 31 December 2024 as a Master’s thesis in a Finnish university (in either a domestic language or English) with a grade of at least magna cum laude, or 4, if the thesis has been awarded a grade.

The terms of subject matter are not predefined, but the work must take a musicological approach, i.e.: The thesis must have as at least one central theme a phenomenon of importance to music, a target audience of music professionals or enthusiasts, or a reflection on music as an aesthetic and cultural practice. In addition, innovativeness is considered an advantage: the work should bring new approaches, methodological developments, theoretical insights, or phenomena to the field of music research.

The work may also represent artistic research and/or contain non-textual elements. However, it must be clearly thematically related to music research.

Guidelines for participation

The thesis must be submitted for assessment by 31 January 2025 at the latest. It is recommended that the thesis be submitted by the author. When the work is submitted by someone else (e.g., a supervisor), a written consent from the author must be included. The work will be assessed by a panel comprised of 3 members from the societies’ boards.

Submissions should be sent electronically (preferably as links to online files) to mts.toimisto@gmail.com. For possible questions about the prize and how to enter, kindly contact the same address. Attention: every element intended for assessment shall be accessible for the panel directly, without creating new user accounts etc. This means that the submission must include all necessary information and passwords, and access to each element has to have been checked beforehand.

The submission must be accompanied by the following information: the author’s personal and contact details (home address, e-mail and telephone number); an indication of the institution from which the work originates; the work’s supervisor, grade, and date of official acceptance; an abstract (1 page)

The winner of the award will be announced in April—May.

The winner will be informed of the outcome by the end of March.

Palkintotyöryhmä myönsi myös kaksi kunniamainintaa, Iiris Tarnasen työlle Expanding professional responsibility through prison music making. A musician-facilitator´s experience (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia) ja Gabriel Korhosen työlle Metritön rytmi ja rihmastollinen aikahavainto Musen kappaleessa Stockholm Syndrome : Musiikkifilosofinen ja -analyyttinen tutkielma ennustettavuudesta (Helsingin yliopisto).

Opinnäytekilpailuun saapui 15 tutkielmaa. Kaikki kilpailuun lähetetyt työt olivat korkeatasoisia ja niiden aihepiirit sekä tutkimuksellisesti kiinnostavia että yhteiskunnallisesti tärkeitä.  Palkinnot jaettiin maanantaina 25.3.2024 Itä-Suomen yliopistolla Musiikintutkijoiden 26. valtakunnallisen symposiumin iltajuhlassa.

Töiden esittelyt ja palkintoperustelut

Palkittava työ

Katariina Henttonen: ”Haamu soittaa pianoa” – Neljäsluokkalaisten kokemuksia musiikillisesta pelosta. Jyväskylän yliopisto, musiikkitiede.

Henttosen tutkimus käsittelee tärkeää, kiinnostavaa ja toistaiseksi vähän tutkittua aihetta, lasten kokemuksia ja käsityksiä musiikkiin liittyvistä tunteista. Tutkimuksen aineisto on kerätty viiden neljäsluokkalaisen lapsen ja tutkijan yhteisellä ryhmäkeskustelulla. Keskustelutilaisuutta varten jokainen lapsiosallistuja oli valinnut kuunneltavaksi kappaleen, jota pitää pelottavana. Kappaleet kuunneltiin yhdessä ja niistä keskusteltiin vapaamuotoisesti. Keskustelussa syntynyttä aineistoa käsitellään tutkimuksessa musiikkipsykologisessa viitekehyksessä, musiikin emootiotutkimuksen näkökulmista.

Tutkimuksen erityinen ansio on sen perusteellinen ja onnistunut lapsinäkökulmainen lähestymistapa. Lasten oma ääni kuuluu analyysissa vahvasti, ja aineistositaateista käy hienosti ilmi se, miten taitavasti, havainnollisesti ja mukaansatempaavasti lapset keskustelevat musiikista ja omista tuntemuksistaan. Kirjoittaja ottaa vakavasti lasten toimijuuden itseään koskevan tiedon tuottajina – lukijalle välittyy kunnioittava ja tasa-arvoinen suhtautuminen tutkimuksen osallistujiin.

Tutkimuskysymysten merkitys on perusteltu ja taustoitettu erinomaisesti. Työn rajaus on selkeä ja maisterintutkielman mittakaavassa mielekäs. Ansiokasta on myös tutkimuksen vahva kytkeytyminen ajankohtaiseen musiikkipsykologian kentällä tehtävään tutkimukseen. Tutkimuksessa hyödynnettyjä emootioteorioita on avattu selkeästi sekä käytetty analyysissa johdonmukaisesti ja hedelmällisesti.

Henttosen analyysi on vakuuttavaa ja innostavaa. Musiikillinen pelko ja pelottavan musiikin merkitys lasten elämässä näyttäytyy monitahoisena ilmiönä: musiikin avulla voidaan harjoitella pelon kokemista turvallisesti ja toisaalta tavoitella kutkuttavaa jännitystä pelon tunnetta lietsomalla. Musiikillisen pelon psykologiset, musiikilliset ja sosiokulttuuriset elementit kulkevat analyysissa rinnakkain sujuvasti ja tasapainoisesti. Kysymykset siitä, missä määrin pelon kokeminen liitetään musiikin, kuulijan ja kuuntelutilanteen ominaisuuksiin ovat kiehtovia ja niitä tarkastellaan monipuolisesti. Aineiston teemoittelussa ja käsittelyssä sekä teoreettisen viitekehyksen soveltamisessa näkyy kirjoittajan kyky luovaan ja itsenäiseen analyyttiseen ajatteluun.

Tutkimus tuottaa aidosti uutta tietoa ja on arvokas kontribuutio musiikin emootiotutkimukseen. Lasten musiikillisissa kokemuksissa on selvästi paljon vielä tutkimatonta aluetta, joten on hienoa, että tutkimuseettisten käytäntöjen puolesta vaativaan aiheeseen ja tutkimusasetelmaan on tartuttu rohkeasti. Henttosen työ tuottaa tietoa paitsi musiikillisen pelon kokemisesta ja lasten tavoista kuunnella ja tulkita musiikkia, myös siitä, miten lapsinäkökulmaisuutta voidaan toteuttaa musiikkitieteellisessä tutkimuksessa. Työn tulokset tarjoavat monenlaisia sovellusmahdollisuuksia sekä mainion pohjan jatkotutkimukselle aiheen parissa.

Kunniamaininnat (kaksi työtä)

Iiris Tarnanen: Expanding professional responsibility through prison music making. A musician-facilitator´s experience. University of Arts Helsinki, Global Music Department.

Tutkimuksen kohteena on muusikon ja fasilitoijan työkenttä ja kokemukset monitaiteisessa yhteisötaideprojektissa, joka toteutettiin suomalaisessa vankilassa vuosien 2021 ja 2022 aikana. Projektiin osallistui miesvankeja sekä taidehanketta yhdessä vankien kanssa toteuttava monitaiteinen työryhmä. Tutkielman tekijä työskenteli taideprojektissa työryhmän jäsenenä, taiteilijana ja fasilitaattorina. Hän sekä esitti että tuotti musiikkia osana projektia ja  osallistui myös muuhun kuin musiikilliseen taidetoimintaan ryhmän jäsenenä. Keskeinen osa taideprojektia oli työskentelyn pohtiminen ja kehittäminen työryhmän kesken.

Tutkimuksen erityisenä vahvuutena on autoetnografisen menetelmän avulla saatu syvällinen tieto yhteisötaiteen tekemisestä haastavissa olosuhteissa ja näiden myötä syntyneiden kokemusten avoin kuvaaminen ja laaja-alainen analyysi. Työn monitasoinen argumentointi osoittaa kypsyyttä ja kykyä tarkkaan itsereflektioon, joka ei jää vain oman muusikkouden tasolle, vaan aukeaa laajemmaksi pohdiskeluksi yhteisötaiteen merkityksistä haastavissa olosuhteissa ja työskentelyyn liittyvistä eettisistä kysymyksistä. Tarnanen tuo esiin musiikin ja taiteen merkityksellisyyden vankilaolosuhteissa eläville.

Pelkkään hymistelyyn taiteen merkityksellisyydestä työ ei kuitenkaan tyydy, vaan tuo rohkeasti esiin myös taidetyöskentelyyn liittyneet vaikeat tunteet ja kuormittavuuden. Tämä on työn erityinen vahvuus, joka näyttäytyy tutkimusprosessia läpäisevänä rehellisyytenä ja valmiutena tarkastella varsin hankaliakin vuorovaikutustilanteita, omaa työminää ja sen rajoja, rakentavasti ja niistä oppien. Tutkimus toteuttaakin hyvin maisterintyölle asetetun ihanteen oppimisprosessista. Tämä näkyy Tarnasen työssä muun muassa siinä, että tutkimuskysymykset kehittyvät tutkimusprosessin edetessä. Tarnanen myös reflektoi huolellisesti muuttuneita ajatuksiaan ja projektin myötä kertynyttä työkaluvalikoimaa yhteisötaiteen tekijänä. Tutkimus tuottaa sekä taidepoliittisesti merkittäviä tuloksia että työkaluja yhteisötaideprojekteissa toimiville.

Tutkimuksen taiteellisessa osuudessa Tarnanen improvisoi ja sävelsi uutta musiikkia työryhmän käyttöön, musisoi ja toimi musiikillisen vuorovaikutuksen fasilitoijana ryhmätilanteissa. Taiteellisen työskentelyn ja analyyttisen tutkimuksellisen osuuden taitava yhteennivoutuminen onkin tämän työn antoisinta ydintä. Tutkimus luo vakuuttavia suuntaviivoja yhteisötaiteen toteuttamiseen tutkimuksellisina projekteina. Tutkimus myös summaa yhteen muusikkona ja fasilitoijana työskentelyyn liittyviä keskeisiä kysymyksiä ja haasteita, joista yhteisötaiteen tekijän tulee olla tietoinen.

Gabriel Korhonen: Metritön rytmi ja rihmastollinen aikahavainto Musen kappaleessa Stockholm Syndrome : Musiikkifilosofinen ja -analyyttinen tutkielma ennustettavuudesta  (Helsingin yliopisto)

Korhosen työllä on lukijan mielenkiinnon herättävä, hyvin perusteltu ja aidosti innovatiivinen tutkimuskysymys: miten rytmin ilmiöitä voitaisiin tutkia ilman metrin ulottuvuutta? Tutkimus herättää ajattelemaan rytmiikan ja metriikan käsitteitä sekä ehdottaa aidosti uutta kuuntelemisen ja analysoimisen tapaa.

Tutkimuksella on ollut vahva teoreettinen orientaatio: varsinainen ajatustyö tapahtuu teorioiden varmaotteisessa pyörittelyssä, ja analyysiesimerkki toimii demonstraationa tästä. Teorioiden yhdistelmä on luova ja innostava; niihin on perehdytty syvällisesti, mikä näkyy kirjoittajan kyvyssä avata selkeästi omin sanoin haastavaa käsitteellistä materiaalia. Teksti on kieliasultaan moitteetonta ja käsiteltävän materiaalin vaativuuteen nähden yllättävänkin helppolukuista.

Monipuolinen ja laaja teoriavalikoima kulkee mukana koko työn mitan. Tekijä keskusteluttaa ja syntetisoi teorioita ansiokkaasti. Korhonen avaa ja perustelee käyttämänsä menetelmät, ja argumentaatio on selkeää: työssä näkyy kirjoittajan ajattelun kypsyys ja kyky muodostaa omia näkemyksiä. Analyysiosuus vastaa sitä, mihin johdannossa on luvattu ryhtyä, ja sitä on pohjustettu perusteellisesti.

Työ yhdistelee ansiokkaasti eri tutkimusperinteistä lähtöisin olevia lähestymistapoja ja tuottaa lopputuloksena oman, uuden analyysitavan. Kirjoittajan toteamus ”Metritön rytmianalyysi luo kappaleesta uuden tulkinnan, jossa sävelten välisen hierarkian sijaan määrittävät tekijät ovat rihmastollisia, tasavertaisia yhteyksiä sävelten välillä” on työn keskeinen, erityisesti maisterityön kontekstissa hieno ja kunnianhimoinen tulos.

Suomen etnomusikologinen seura ja Suomen musiikkitieteellinen seura pyytävät ehdotuksia vuoden 2023 parhaaksi maisterintutkinnon opinnäytteeksi.

Seurat myöntävät 100 € suuruisen palkinnon työlle, joka on hyväksytty 1.1.–31.12.2023 välisenä aikana Suomessa yliopistolliseksi maisterintutkinnon opinnäytteeksi (kielenä joko kotimaiset kielet tai englanti) ja sen arvosana on vähintään magna cum laude tai 4, jos opinnäytetyöstä on annettu arvosana.

Opinnäytteen alaa ei ole etukäteen rajattu, mutta siinä tulee olla musiikintutkimuksellinen lähestymistapa eli:

• Työssä on oltava ainakin yhtenä keskeisenä teemana jokin musiikin kannalta merkittävä ilmiö, kohderyhmänä musiikin ammattilaiset tai harrastajat tai pohdintaa musiikista esteettisenä ja kulttuurisena käytäntönä. Lisäksi työn innovatiivisuus katsotaan eduksi: työn olisi hyvä tuoda uusia lähestymistapoja, metodologista kehittelyä, teoreettista oivallusta tai ilmiöitä musiikintutkimuksen piiriin.
• Työ voi edustaa myös taiteellista tutkimusta ja/tai sisältää muita kuin tekstimuotoisia osia, mutta sen tulee kuitenkin selkeästi liittyä musiikintutkimuksellisiin teemoihin.

Osallistumisohjeet

Opinnäytetyö on jätettävä arvioitavaksi viimeistään 31.1.2024. On suositeltavaa, että työn lähettää työn tekijä itse. Mikäli lähettäjänä on jokin muu taho (esim. ohjaaja), on mukana oltava tekijän kirjallinen suostumus. Työt arvioi seurojen hallitusten jäsenistä koottava kolmihenkinen raati.

Opinnäytteet toimitetaan sähköisesti (mieluiten linkkinä) osoitteeseen mts.toimisto@gmail.com. Lisätietoja palkinnosta ja osallistumisohjeista saa samasta osoitteesta.

Opinnäytetyön ohessa on toimitettava seuraavat tiedot:

• tekijän henkilö- ja yhteystiedot (kotiosoite, sähköposti ja puhelinnumero)
• maininta, mistä oppilaitoksesta työ on peräisin, kuka on työn ohjaaja, mikä on työn arvosana ja milloin se virallisesti hyväksyttiin
• tiivistelmä (1 sivu).

Palkinnon saaja julkistetaan Suomen musiikintutkijoiden valtakunnallisessa symposiumissa Joensuussa maaliskuulla. Palkinnon saajan matka- (juna/linja-auto) ja tarvittaessa myös majoituskulut (1 yö) korvataan. Symposiumin ohjelmaan varataan myös mahdollisuus esitelmöidä palkitun työn pohjalta.

Palkinnon saajalle tiedotetaan tuloksesta maaliskuun puoliväliin mennessä.

The National Thesis Award for Music Research 2023

The Finnish Society for Ethnomusicology and the Finnish Musicological Society invite nominations for the best Master's thesis of 2023.

The societies will award a prize of €100 to a thesis that has been accepted between 1 January and 31 December 2023 as a Master's thesis in a Finnish university (in either a domestic language or English) with a grade of at least magna cum laude, or 4, if the thesis has been awarded a grade.

The terms of subject matter are not predefined, but the work must take a musicological approach, i.e.:

• The thesis must have as at least one central theme a phenomenon of importance to music, a target audience of music professionals or enthusiasts, or a reflection on music as an aesthetic and cultural practice. In addition, innovativeness is considered an advantage: the work should bring new approaches, methodological developments, theoretical insights, or phenomena to the field of music research.
• The work may also represent artistic research and/or contain non-textual elements. However, it must be clearly thematically related to music research.

Guidelines for participation

The thesis must be submitted for assessment by 31 January 2024 at the latest. It is recommended that the thesis be submitted by the author. When the work is submitted by someone else (e.g., a supervisor), a written consent from the author must be included. The work will be assessed by a panel comprised of 3 members from the societies’ boards.

Submissions should be sent electronically (preferably as links to online files) to mts.toimisto@gmail.com. For possible questions about the prize and how to enter, kindly contact the same address.

The submission must be accompanied by the following information:

• the author’s personal and contact details (home address, e-mail and telephone number)
• an indication of the institution from which the work originates; the work’s supervisor, grade, and date of official acceptance
• an abstract (1 page)

The winner of the award will be announced at the National Symposium of Music Scholars in Joensuu in March. The travel (by train/bus) and, when necessary, accommodation (1 night) expenses of the awardee will be reimbursed. An opportunity to give a presentation based on the awarded work will also be included in the symposium programme.

The winner will be informed of the outcome by mid-March.

The Finnish Society for Ethnomusicology together with other national committees and liaison officers of the ICTMD in the Nordic and Baltic region invites all researchers in the Nordic-Baltic region working in ethnomusicology, ethnochoreology and adjacent fields to participate in a conference that will take place in Helsinki, Finland, 8–10 October 2024.

The theme of the conference is “The Past, Present and Future of Ethnomusicology in the Nordic-Baltic Region”, where ethnomusicology is to be understood broadly as research that deals with any tradition of music and dance, or sound and movement, with attention to the social and cultural environment where the tradition is being practiced. We welcome proposals for presentations on the history of the discipline in Nordic and Baltic countries, theoretical and methodological questions and developments, current issues, or visions for the future, as well as on any recent and ongoing research on traditions of music and dance worldwide.

In addition to sharing our research and knowledge about the development of ethnomusicology in Nordic and Baltic countries, we hope to advance contacts and collaboration between researchers and institutions in the region during the conference. We wish, therefore, that the participants will attend all three days of the conference.

The conference is part of the 50^th anniversary events of the Finnish Society for Ethnomusicology, which serves as the Finnish national committee for the International Council for Traditions of Music and Dance (ICTMD https://ictmd.org/).

Submission of proposals

We welcome proposals for paper presentations, thematic panels and roundtables. Also other types of presentations, such as lecture-demonstrations, films, performances and workshops, can be proposed.

Presentation formats:

Paper presentations will be allotted 20 min. + 10 min. for questions.

Thematic panels (90 or 120 min. in total) include 3 or 4 related paper presentations (20+10 min. each). The proposal should include the name of the person chairing the panel.

Roundtables (90 or 120 min. in total) include at least 4 speakers, including a chairperson that leads the discussion after short introductory presentations by the speakers.

Other types of presentation will be allotted 30, 45 or 90 min., of which some time should be reserved for discussion. A slot of 90 min. is in principle possible only if several speakers or performers are involved.

Submission of abstracts:

The maximum length of abstracts is 300 words for individual presentations (paper presentations or other formats) and 500 words for panels, roundtables and other formats that include several speakers or performers. The titles of individual presentations should be included in abstracts of thematic panels.

Proposals should be submitted, and presentations given in English.

Proposals should be submitted online:

https://q.surveypal.com/ICTMD-Nordic-Baltic-Network-Abstract-Submission-Form

On the abstract submission form, leave the fields that do not apply empty.

The extended deadline for submissions is 31 December 2023.

Authors will be notified of acceptance by the end of January 2024.

Any questions can be directed to: conference@etnomusikologia.fi

Practical information on the conference

The conference will take place in-person in Helsinki, the location is yet to be confirmed.

The registration fee will be kept as low as possible. It is expected to be ca. 50 eur/person, with discounts for students and other non-salaried participants.

While we expect all conference participants to pay their own travel costs to and accommodation in Helsinki, we understand that travel funds for conference participation may not be easy to acquire in all Nordic and Baltic countries. The organizing committee is doing their best to secure a budget that would allow us to support the participants who are not able to obtain travel funding for themselves from local sources.

We encourage the conference participants to become members of the ICTMD (if they are not yet members), but membership is not required for attending or presenting at the conference.

Please visit the conference website for more information: https://www.etnomusikologia.fi/ictmd/

Organizing committee

Anda Beitane (Latvia)

Kiku Day (Denmark)

Laura Ellestad (Norway)

Karin Larsson Eriksson (Sweden)

Þorbjörg Daphne Hall (Iceland)

Žanna Pärtlas (Estonia).

Elina Seye (Finland)

Rimantas Sliuzinskas (Lithuania)

Outi Valo (Finland)

Nina Öhman (Finland)