Julkaisusarja
Julkaisusarja
Sarja keskittyy etnomusikologian alan tutkimuskirjallisuuteen ja oppikirjoihin. Seuran yleisen toiminta-ajatuksen mukaisesti etnomusikologia ymmärretään väljästi kulttuurisensitiiviseksi asenteeksi musiikintutkimuksessa.
Julkaisusarjassa julkaistaan vain tieteellisen ennakkoarvioinnin, eli referoinnin, läpikäyneitä artikkeleita ja kirjoja. Ennen vertaisarviointia kustantajan edustaja tutustuu tarjottuun käsikirjoitukseen. Hän voi lukemansa perusteella hylätä tarjouksen tai pyytää muutoksia käsikirjoitukseen ennen sen alistamista ulkopuoliseen arviointiin. Itse vertaisarvioinnissa vähintään kaksi toimituksen ulkopuolista käsikirjoituksen kirjoittajan suhteen riippumatonta väitellyttä tutkijaa tai muuta asiantuntijaa arvioi koko käsikirjoituksen. Julkaisija lähettää asiantuntijalausunnoista kopiot käsikirjoituksen kirjoittajalle. Vertaisarviointiprosessissa tarkastellaan aineiston kattavuutta ja teoreettisen viitekehyksen hallintaa, tutkimuksen toteutuksen luotettavuutta ja tarkkuutta sekä tulosten omaperäisyyttä ja uutuusarvoa suhteessa aiempaan tutkimukseen tieteenalalle ominaisella tavalla.
Väitöskirjojen kohdalla vertaisarviointitunnuksen käytöstä on annettu TSV:n puolelta erilliset ohjeet, joita julkaisusarjassa noudatetaan. Tunnusta ei merkitä ennen väitöstilaisuutta tai sellaisenaan julkaistuihin väitöskirjoihin, sillä kyseessä on yliopiston asettaman arviointiprosessin läpikäyvä opinnäytetyö. Mikäli väitöskirjan pohjalta laaditaan uusi teos, tunnusta voidaan käyttää. Tuolloin teoksen arvioinnin suorittaa kaksi riippumatonta asiantuntijaa. Kevyempi yhden vertaisarvioijan suorittama arviointi kuitenkin riittää niissä tapauksissa, joissa kustantajalla on käytettävissään väitöskirjan tarkastajien lausunnot sekä tekijän laatima seikkaperäinen muutosraportti.
Vertaisarvointiprosessi dokumentoidaan kaikkien vertaisarvoitavien käsikirjoitusten osalta julkaisusarjan toimittajien puolelta säännöllisesti. Julkaistujen käsikirjoitusten osalta tallennetaan tekijöiden julkaisuehdotus, arvioijien lähettämät lausunnot ja toimituksen tekijöille lähettämät julkaisemista koskevat päätökset. Vertaisarvioitujen mutta hylättyjen käsikirjoitusten osalta tallennetaan julkaisuehdotuksessa mainitut tekijöiden nimet ja käsikirjoituksen otsikko sekä arvioijien nimet. Tallennetut tiedot eivät ole julkisia.
2000-luvulla sarjassa on ilmestynyt vuosittain 1–2 kirjaa. Tuorein julkaisu on vuonna 2024 ilmestynyt Anna-Elena Pääkkölän, Tuomas Auvisen, Freya Jarmanin ja James Deavillen toimittama Between Popular Music and Avant-Garde. Essays in Honour of John Richardson.
Seuran jäsenet voivat tilata julkaisusarjan teoksia osoitteesta info@etnomusikologia.fi. Muille teoksia myy Tiedekirja.
Mikäli haluat saada teoksesi julkaistuksi SES:n julkaisusarjassa, katso tarkemmat ohjeet tästä.
Sarjassa ilmestyneet teokset:
1. Frith, Simon (1988) Rockin potku. Nuorisokulttuuri ja musiikkiteollisuus. Alkuteos Sound Effects, käännös Hannu Tolvanen
2. Jalkanen, Pekka (1989) Alaska, Bombay ja Billy Boy. Jazzkulttuurin murros Helsingissä 1920-luvulla
3. Kurkela, Vesa (1989) Musiikkifolklorismi & järjestökulttuuri. Kansanmusiikin ideologinen ja taiteellinen hyödyntäminen suomalaisissa musiikki- ja nuorisojärjestöissä
4. Moisala, Pirkko (1991) Cultural Cognition in Music. Continuity and Change in the Gurung Music of Nepal
6. Leppänen, Taru (2000) Viulisti, musiikki ja identiteetti. Sibelius-viulukilpailu suomalaisessa mediassa 1995
7. Suutari, Pekka (2000) Götajoen jenkka. Tanssimusiikki ruotsinsuomalaisen identiteetin rakentajana
8. Åberg, Kai (2002) Nää laulut kato kertoo meijän elämästä. Tutkimus romanien laulukulttuurista Itä-Suomessa 1990-luvulla
Helsinki: SES.
15 €/jäsenet 10 €
9. Soundscape Studies and Methods (2002), edited by Helmi Järviluoma & Gregg Wagstaff
Hki & Turku: SES & Turun yliopisto, taiteiden tutkimuksen laitos.
International orders from Bookstore Tiedekirja.
Available as pdf in the open access collection of Music Archive Finland.
10. Brusila, Johannes (2003) ‘Local Music, Not From Here’, The Discourse of World Music examined through three Zimbabwean case studies: The Bhundu Boys, Virginia Mukwesha and Sunduza
Helsinki: SES.
15 €/members 10 €
International orders from Bookstore Tiedekirja.
Available as pdf in the open access collection of Music Archive Finland.
11. Nikkonen, Ahti (2004) Ravintolamuusikon ammatin nousu ja tuho
Helsinki: SES. ISBN 952-10-2229-9 (nid.)
Ravintolamuusikon ammattikunnan tuhoa merkitsi työsuhteiden muuttuminen yhden illan keikkailuksi 1990-luvulla. Ravintolamuusikoille koko 1900-luku jää mieleen vuosisatana, jolloin he kuuluivat vielä niin sanotun normaalin työn piiriin. Nikkonen on suhteuttanut nousun ja tuhon kehityskaarta suomalaisessa alkoholi- ja työpolitiikassa sekä musiikkikulttuurissa tapahtuneisiin muutoksiin.
Toinen vahva juonne tutkimuksessa on ravintolamuusikkojen ammatillisen eetoksen tarkastelu, jolle ravintolamuusikoiden ammattikunnan elämänkaaren hahmottuminen luo kontekstia. Erityisesti tähän liittyvillä analyyseillaan Nikkonen osallistuu viimeaikaiseen elämänpolitiikkakeskusteluun.
15 €/jäsenet 10 €
12. Mantere, Markus (2006) Glenn Gloud: Viisi näkökulmaa pianistin muusikkouteen ja kulttuuriseen reseptioon
Helsinki: SES.
LOPPUUNMYYTY!
13. Kärjä, Antti (2005) ”Varmuuden vuoksi omana sovituksena”. Kansallisen identiteetin rakentuminen 1950- ja 1960-luvun taitteen suomalaisten elokuvien populaarimusiikillisissa esityksissä
Helsinki & Turku: SES & k&h. ISBN 951-29-4010-8
Miksi Suomessa ei tehty rock'n'roll-elokuvia? Vai tehtiinkö sittenkin? Kumpi muutti kumpaa enemmän: rock'n'roll suomalaista elokuvaa vai päinvastoin? Entä mikä osuus tässä kaikessa oli perikansallisella iskelmällä ja moderneilla rautalankasaundeilla?
1950- ja 1960-lukujen taitetta on totuttu ajattelemaan yhtenä merkittävimmistä kulttuurisista ja yhteiskunnallisista murrosvaiheista Suomessa. Murroksen ääniä ja kuvia on etsitty ja löydetty myös suomalaisesta populaarimusiikista ja elokuvasta. Kirjassaan "Varmuuden vuoksi omana sovituksena" musiikintutkija Antti-Ville Kärjä jäljittää näitä murroksen elementtejä suhteessa laajempiin kulttuurisiin käytäntöihin sekä erityisesti ajatukseen suomalaisuudesta. Kirjassa analysoidaan ajankohdan keskeisiksi populaarimusiikin ja elokuvan yhteistuotteiksi nostettuja ilmiöitä: suomalaisten elokuvien rock'n'roll-esityksiä vuosilta 1957–62, vuosina 1959–1966 valmistuneita iskelmäelokuvia sekä oman erityistapauksenaan rautalankakitaroinnin varaan nojaavaa Vaarallista vapautta elokuvaa vuodelta 1962. Kirjassa audiovisuaalisen median ääniin ja nimenomaan musiikkiin kiinnitetään erityistä huomiota.
Iskelmäelokuvien sekä rock'n'roll- ja rautalankaesitysten analyysi osoittaa, että juuri populaarikulttuurissa kansallisuuteen ja kansalliseen kulttuuriin liittyvät ulottuvuudet ovat usein hyvinkin pysyviä, mutta samalla myös moniulotteisia ja ristiriitaisiakin. Topeliaaninen suomalaisuus ja slaavilainen folklorismi asettuvat rinnan urbaanin periferian ja "mustan" eksotiikan kanssa. Niinpä on vain ymmärrettävää, että näissäkin elokuvissa ja niiden populaarimusiikkiesityksissä suomalaisuus rakentuu "varmuuden vuoksi omana sovituksena – jos sattuis vaikka virheitä tuleen", kuten Mullin mallin elokuvassa (1961) todetaan.
20 €/jäsenet 15 €
14. Niinimäki, Pirjo-Liisa (2007) Saa veisata omalla pulskalla nuotillansa. Riimillisen laulun varhaisvaiheet suomalaisissa arkkiveisuissa 1643–1809.
Helsinki: SES. ISBN: 978-951-96171-9-0
Suomeen levisi 1600-luvun puolivälissä Keski-Euroopasta tapa julkaista lauluja pieninä lehtisinä, arkkiveisuina. Ne olivat virsikirjojen ohella ensimmäisiä painotuotteita, joissa uusimuotoisia, säkeistöjen ja loppusoinnun varaan rakentuneita lauluja levitettiin laajalle yleisölle Suomessa 1600–1700-luvuilla. Arkkiveisujen analyysi valottaa kulttuurista murrosta, joka tapahtui siirryttäessä vanhasta kalevalamittaisesta laulutavasta uuteen riimilliseen lauluun.
Saa veisata omalla pulskalla nuotillansa -teoksessa selvitetään, millä sävelmillä vanhimpia arkkiveisuja laulettiin ja minkälaisia olivat niiden säe- ja säkeistörakenteet sekä loppusoinnut. Lisäksi pohditaan, minkälainen asema arkkiveisuilla oli muistinvaraisen ja kirjallisen perinteen välissä 1600- ja 1700-lukujen Suomessa. Oman esittelynsä saavat aikakauden tuotteliaimman talonpoikaissukuisen arkkirunoilijan, Tuomas Ragvaldinpojan veisut.
Tämäpä ombi kurkullen, kuin rattaille ihra, nyt laulu langee nuotillen, eng’ yhtän kaipaa kirjaa. Kyll’ sanoisin wiel’ sanoja, jotk’ toinen toistans wastaa, Eik’ suingan olis wanhoja, jos noita kuulla lystää.
20 €/jäsenet 15 €
15. Essays on Sound and Vision (2007), edited by John Richardson & Stan Hawkins
16. Ahonen, Laura (2007) Mediated Music Makers. Constructing author images in popular music
17. Moniääninen mies. Maskuliinisuuden kulttuurinen rakentuminen musiikissa (2008), toim. Kai Åberg & Lotta Skaffari
Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisuja 95, Jyväskylä 2008. Suomen etnomusikologisen seuran julkaisuja 17, Helsinki 2008. ISBN 978-951-39-3203-9
Sukupuoli soi ja sillä on merkitystä. Moniääninen mies-kirjan lähtökohtana on näkemys, jonka mukaan mieheys ja naiseus eivät ole pysyviä ominaisuuksia. Sen sijaan ne ovat historiallisesti ja kulttuurisesti rakentuneita ja sellaisina muuttuvia ja muutettavissa olevia seikkoja. Tässä kirjassa mieheyden rakentumista tarkastellaan musiikki- ja ääni-ilmiöiden kautta. Tietyn musiikkikulttuurin jäsenet ja musiikin vastaanottajat merkityksellistävät tekoja, eleitä ja asioita maskuliinisiksi. Kirja selvittää, kuinka merkityksellistäminen tapahtuu ja kuinka sitä luetaan.
Kirja on julkaistu yhteistyössä Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen kanssa.
20 €/jäsenet 15 €
18. Mustakallio, Marja (2009) Musiikkia rajalla. Sata vuotta tornionlaaksolaista musiikkielämää.
Helsinki & Övertorneå: SES & Arktinen Ajatus.
Musiikkia rajalla tutkii noin sadan vuoden ajanjaksolla vuoden 1809 jälkeistä musiikillista maailmaa Suomen ja Ruotsin Tornionlaaksoissa. Muuttuiko musiikki, kun valtakunnanraja vedettiin keskelle yhtenäistä kulttuurialuetta? Voittiko alueellisen kulttuurin yhtenäisyys kansallisen voimapolitiikan mahdin?
Tutkimusraportissa kuunnellaan Tornionlaaksoa 1800-luvun matkailijoiden silmin, sukelletaan kirkkoihin ja seurapirtteihin. Perukirjojen perusteella rekonstruoidaan soitin- ja laulukirjamaailmaa. Vanhoista arkistoäänitteistä piirretään kuvaa 1900-luvun alun kansanomaisista musisointitavoista ja tansseista. Kirjassa julkaistaan myös ensi kertaa useita lauluja.
Kirjan laajimmassa luvussa tarkastellaan julkista musiikkielämää Torniossa ja Haaparannalla 1800-luvun jälkipuoliskolla. Matarengin kansanopiston musiikkia käsitelevässä luvussa havaitaan, miten ruotsalaiset laulut matkasivat suomenkieliselle alueelle. Henkilökuvat ruotsalaisesta Rolf Wikströmistä ja suomalaisesta Lasse Haajasesta kertovat kulttuurien sekoittumisesta yhden ihmisen musiikillisessa maailmassa.
Kirjassa on 370 sivua, kovat nelivärikannet, runsas kuvitus, paikkakunta- ja henkilöhakemistot, nuottiesimerkkejä, taulukoita ja luetteloita. Liitteisiin on luetteloitu mm. Haaparannalla ja Torniossa 1870-1900 konsertoineet taiteilijat ja kaupunkien musiikkiin liittyvät henkilöt. Teos on kirjoitettu silmällä pitäen sekä nk. suurta yleisöä että tutkijayhteisöä.
LOPPUUNMYYTY!
19. Talvitie-Kella, Tuuli (2010) Hääpolskasta haitarijatsiin. 1900-luvun alun tanssimusiikkikulttuuri eteläpohjalaisten tanssisoittajien kertomana, kokemana ja soittamana
Tampere & Helsinki: Tampere University Press & SES.
Saatavana pdf-versiona Tampereen yliopiston julkaisuarkistosta.
20. Tarvainen, Anne (2012) Laulajan ääni ja ilmaisu. Kehollinen lähestymistapa laulajan kuuntelemiseen, esimerkkinä Björk
21. Musiikki kulttuurina (2013), toim. Pirkko Moisala & Elina Seye
Helsinki: SES.
25 € / jäsenet 20 € / opiskelijat 15 €
Saatavana myös e-kirjana Ellibsissä. Hinta 19,80 €
22. Haapoja, Heidi (2017) Ennen saatuja sanoja. Menneisyys, nykyisyys ja kalevalamittainen runolaulu nykykansanmusiikin kentällä
23. Kärjä, Antti-Ville (2020) Alkusoittoja. Musiikin menneisyydet monikulttuurisessa Suomessa
24. Sounds Sanctified: Essays on Music and the Sacred (2021), edited by Antti-Ville Kärjä & Samuli Korkalainen
Helsinki: SES & Hymnologian ja liturgiikan seura.
Music converges with the sacred in multiple ways. The term itself derives from mythology and, depending on the belief system, may be used to separate beautiful or otherwise valuable sounds from others, be these deemed noise or blasphemous. Some suggest that an extraterrestial observer would consider music schools as religious institutions with their own godly figures, doctrines and scriptures.
To complement and complicate the debate, Sounds Sanctified comprises an introduction and five essays where the sacred in music – and vice versa – is approached in the context of epics, architecture, hymns and church music, and extreme metal.
Table of contents
- Antti-Ville Kärjä and Samuli Korkalainen: Introduction
- Philip V. Bohlman: Music, the sacred, and the epic moment
- Serafim Seppälä: Musical language unlocking sacred spaces: Armenian architecture experienced
- Helen Rossil: The hierophany of heterophony in traditional Danish hymn singing
- Anders Dillmar: 'The sacred' in relation to 'church music' in Swedish debates at the beginning of the eighteenth century and the end of the twentieth century
- Eugene Dairianathan: Vedic metal as an alternative awareness of sacred space: a perspective from Singapore
20€/members 15 €
International orders available from Bookstore Tiedekirja.
Available as pdf in the open access collection of Music Archive Finland.
25. Between Popular Music and Avant-Garde. Essays in Honour of John Richardson (2024), edited by Anna-Elena Pääkkölä, Tuomas Auvinen, Freya Jarman and James Deaville
Helsinki: SES.
In the current hodge-podge selection of entertainment, art and culture, where most cultural consumables are easily accessible in online services and archives, the distinctions between popular and marginal are becoming more blurred in taste cultures and audiovisual expression. This anthology goes to the heart of these themes through the common denominator of music, teasing out the connections between popular music and avant-garde composition as well as their relationships to current and past aesthetics and technological practices. It is also a celebration of professor John Richardson’s outstanding work in the fields of musicology and audiovisual research.
Table of contents
- Foreword – Claudia Gorbman
- Introduction – Anna-Elena Pääkkölä, Tuomas Auvinen, Freya Jarman, James Deaville
Part 1: Everyday Avant-Garde
- A journey into a spatial fold: sonic environmentality, cut-up and folded-in? – Birgit Abels
- You can’t get the feeling back: the sounds of Twin Peaks: The Return between film and television – Mathias Bonde Korsgaard
- Moses and Akhnaten: operatic monotheisms – Erik Steinskog
Part 2: Pop Art, ArtPop
- Caught between narrative and fiction: Eminem’s Stan – Serge Lacasse
- The joke that went far: Eurovision “ice-funk” aesthetics during COVID-19 lockdown in Da∂i Freyr’s Think About Things – Anna-Elena Pääkkölä and Þorbjörg Daphne Hall
- Conveying pain and mental precarity through pop art: agentic performance in Lady Gaga’s 911 – Hanna-Mari Riihimäki
- Lupin and the white gaze: an audiovisual reading of a modernised classic – Kaapo Huttunen and Sanna Qvick
Part 3: Futuristic and Retro Technologies
- Relationships of music technology, sound, and the human body: a case study on Imogen Heap’s "MiMu Gloves” YouTube videos – Tuomas Auvinen
- From modified human voices to artificial intelligence vocalists: on new strategies in composing vocal works – Petri Kuljuntausta
- Radiophonic mediation of sonic remembering of the eldest – Helmi Järviluoma and Heikki Uimonen
25€