Musiikintutkimuksen opinnäytekilpailun voittaja palkittiin 31.3.2025
Suomen etnomusikologisen seuran ja Suomen musiikkitieteellisen seuran palkintotyöryhmä (Anna-Elena Pääkkölä, Annukka Saaristo ja Leena Unkari-Virtanen) on valinnut vuonna 2024 valmistuneeksi parhaaksi musiikintutkimuksen opinnäytteeksi Aino Lyran pro gradun Hiljenevän kylän äänet: Pohjoissuomalaisen maaseudun äänimaiseman tarkastelua 2020-luvulla. Työ on tehty Helsingin yliopistossa, ja sen on ohjannut professori Susanna Välimäki.
Palkintotyöryhmä myönsi myös kaksi kunniamainintaa Enja Heikkilän ja Santeri Salmirinteen työlle Does horror game music make you anxious? Exploring horror music’s effect on players: a mixed methods study (Jyväskylän yliopisto, ohj. Geoffrey Luck), ja Hanna Turusen työlle ”Hävettää jos kokee olevansa huonompi kuin muut”: freelancemuusikoiden kokemuksia häpeästä ammatissaan (Jyväskylän yliopisto, ohj. Henna-Riikka Peltola).
Opinnäytekilpailuun saapui korkeatasoista 12 tutkielmaa. Työryhmä piti erityisen ilahduttavana aiheiden laajaa kirjoa sekä monipuolisia ja -tieteisiä lähestymistapoja. Töitä saapui suurimmasta osasta yliopistoja, joissa musiikkitiedettä vielä opiskellaan. Kaikissa kahdessatoista työssä tutkittiin yhteiskuntaa taiteen ja musiikin näkökulmista, musiikkia ihmisen ‘maailmassa olemisen’ muotona. Työryhmä painotti tänä vuonna erityisesti kokonaisuuden hallintaa ja tutkimusmateriaalien kokonaisvaltaista hyödyntämistä, metodologian roolia tutkimuksessa, sekä sitä, miten tutkimus lisäsi lukijoiden ymmärrystä tutkimuskohteesta, musiikin merkityksestä ja maailmasta. Palkitut opinnäytteet tavoittivat työryhmän mielestä erinomaisesti jotain olennaista tutkimuskohteistaan ja kuvasivat tutkimuskohdetta perusteellisesti, tieteellisiin hyveisiin nojaten mutta unohtamatta lukijaa.
Palkittava työ
Aino Lyran äänimaisematutkimukseen nojautuva pro gradu on tasapainoinen ja taitava opinnäytetyö. Keskiössä on pohjoissuomalaisen maaseudun pikkukylän äänimaisema, jota havainnoidaan sekä tutkijan että kylän asukkaiden kuvausten kautta. Tutkimuskysymys ja rajaus on maisterintutkintoon tähtäävänä hyvä ja tarkka. Työn esillepano ja tarinan kuljetus on systemaattista ja sujuvaa. Lyra ei sorru aiheen rönsyilyyn, vaan jättää lukijalleen tilaa luoda itse kuva kylän äänistä ja niiden muutoksesta. Kaikki opinnäytteen eri ulottuvuudet käsitteistä metodologiaan ja aineistosta kirjoitustyöhön ovat kirjoittajan taitavassa hallinnassa, mikä tekee lukukokemuksesta miellyttävän ja vakuuttavan. Työ lisää myös ymmärrystä verrattain uudesta tutkimusalasta, ja on siksi popularisoitavissa helposti kirjoittajan niin halutessa. Lyran kirjoitustapa on mukaansa tempaavaa: lukija ikään kuin näkee ja kuulee tutkittavan kylän. Lyra tuo lukijan ulottuville sekä maiseman että kylän asukkaiden äänet tavalla, joka ei haasta tieteellisen kirjoittamisen perinteitä, muttei sorru myöskään viipyilevään sanamaalailuun.
Kunniamaininnat
Enja Heikkilän ja Santeri Salmirinteen kunnianhimoinen ja innovoiva projekti käsittelee ahdistavan musiikin merkitystä pelikokemuksen rakentamisessa. Tutkimusapparaatti on rakennettu monitieteiseksi musiikin kognitiivisen tutkimuksen, pelitutkimuksen, elokuvamusiikin tutkimuksen ja havainnoivan kokemustutkimuksen risteykseen. Työn sydämessä on peli, jonka tekijät itse ovat kehittäneet havainnoidakseen ahdistavan musiikin vaikutusta pelikokemukseen. Taustatyön kuvailu on erinomaista, ja kameran liikkeiden kuvauksen tulokset vakuuttavat löydöksinä. Työssä on erinomaiset jatkokehittelyn mahdollisuudet. Työn kiistämätön ansio on metodologinen kehitystyö sekä rohkea, monitieteinen ote.
Hanna Turusen ajankohtainen aihe käsittelee häpeän tunteen kokemuksia freelancemuusikoiden arjessa. Erityisenä ansiona työryhmä katsoi tutkimusmateriaalina käytettyjen haastattelujen tuontia tekstiin, joka antaa kokemusasiantuntijoiden äänen nousta työn keskiöön. Turunen pääsee aiheensa sisälle luontevasti ja tekee teräviä havaintoja, mutta säilyttää tutkijanakin inhimillisen otteen herkkään aiheeseensa. Työ on hyvin kirjoitettu, systemaattisesti etenevä kertomus, joka kantaa läpi työn ja palkitsee lukijansa. Työssä on myös paljon jatkotutkimusmahdollisuuksia, ja sen tuloksilla on suora sovellusmahdollisuus muusikoiden työssä.